Espanjan pohjoisilla vuorilla suden ikiaikainen ulvonta on antanut aihetta moniin legendoihin. Susilauman kasvaessa nuoremmat urokset joutuvat erkaantumaan pääjoukosta ja etsimään omaa reviiriään. Susien maailmassa on kuitenkin myös kaiken kestävää ystävyyttä. Tuotanto Bitis Documentales, Espanja.
Mesimäyrät ovat hellyttävästä ulkonäöstään huolimatta Afrikan verenhimoisimpia petoja. Pienen ahmatin kitaan kelpaavat niin mehiläiset kuin linnutkin, mutta se voi käydä myös 10-metrisen käärmeen kimppuun. Mestarimetsästäjä on myös huolehtivainen emo. Tuotanto National Geographic, USA.
Saukot ovat vesielämään sopeutuneita nisäkkäitä, eikä moni ole niitä luonnossa päässyt näkemään. Ihminen on ajanut eurooppalaisen saukon kovin ahtaalle. Etelä-Amerikan rannikolla eläviä jättiläissaukkoja arvioidaan enää olevan noin 5000. Merisaukkojen lisäksi tapaamme intialaisen lyhytkarvasaukon, josta on tullut oikea kalamiehen kaveri. Tuotanto BBC.
Komea apolloperhonen on harvinaistunut kovasti, mutta Moseljoen laaksossa sitä vielä esiintyy runsaasti. Apollon hätkähdyttävän muodonmuutoksen lisäksi ohjelmassa seurataan sen taistelua villimehiläisten kanssa.
Norsunpoikasen syntymä. Kun ruokaa on yllin kyllin, kohdellaan makakilauman patriarkkaa kuin kuningasta. Tiikerinpentu tutkii uteliaana ympäristöään ja norsuemo valmistautuu synnyttämään. Osa 2/6.
Viidakon laki. Mustakarhuilla on pariutumisaika, mutta kuka saa komean naaraan omakseen? Norsuemo suojaa vastasyntynyttä poikastaan kuumuudelta. Muurahaiset löytävät oivan ruokavaraston. Osa 3/6.
Elämän kiertokulku. Sarvinokkien pesällä koittaa ruoka-aika. Sadekaudella pääsee tiikerinpentukin vesileikkien pariin. Gibboneilla on puiden latvustoissa kaikki mukavuudet, mutta tunkeilijoita on syytä varoa. Osa 4/6.
Elämänehtoja. Auringonlaskettua hedelmälepakko lähtee etsimään ravintoa. Koko norsulauma osallistuu pikkunorsun kasvattamiseen, mutta tiikerinpennuille oppitunnin antaa äkäinen gibboni. Osa 5/6.
Omat polut kutsuvat. Munasta kuoriutuva kraitti on viidakon vaarallisimpia myrkkykäärmeitä. Norsunpoikanen oppii käyttämään kärsäänsä ja tiikerinpennut jättävät lopulta emonsa huoman.Osa 6/6.
Saukko on mestariuimari ja taitava saalistaja, mutta nekin taidot on opittava. Puolen vuoden ikäiset saukonpoikaset ottavat mallia emoistaan ollakseen vuoden vanhoina valmiita lähtemään omille teilleen.
Metsäkauris on pienuudestaan huolimatta komea ilmestys. Aikuisten urosten kamppailu uusista reviireistä ja naaraista yltyy väliin raivoisaksi ja silloin metsä raikuu sarvienkalkkeesta.
Pyreneiden gemssit elävät pieninä laumoina vuoristossa ja vuoristoniityillä ja liikkuvat taitavasti myös jyrkillä kalliorinteillä. Välillä syntyy kahnauksia, sillä laumassa vallitsee mutkikas arvojärjestys.
Lohikäärmeen sydän. Etelä-Kiinan kumpuilevalla riisinviljelysalueella elää jättisalamantereita ja kiinanalligaattoreita, mutta myös yli 300 miljoonaa ihmistä. Kuinka ihmisten ja villieläinten yhteiselo sujuu?
Shangri-La. Kiinan lounaiskolkan vuoristoseudut ovat maailman korkeimmalla elävien kädellisten kotipaikkoja. Mahtavien jokilaaksojen viidakoissa vaeltaa yhä villejä norsuja, mutta kuinka pohjoiseen metsät ulottuvat?
Tiibet. Tiibetin ylätasanko on Länsi-Euroopan kokoinen alue ja siellä elää harvinaisen tiibetinantiloopin lisäksi villejä jakkeja ja mustakarhuja. Buddhalaisuudella on Tiibetissä tuhatvuotinen historia.
Pandan valtakunta. Kiina on kehittynyt vinhaa vauhtia viimeisten 50 vuoden aikana ja siitä on aiheutunut monia ympäristöongelmia. Millaiselta näyttää ihmisten ja eläinten elinympäristön tulevaisuus?
Muurin takana. Kiinan muuri rakennettiin suojaamaan valtakuntaa pohjoisten kansojen hyökkäyksiltä. Mutta kuinka Kiinan pohjoisosien paimentolaiset nyt elävät?
Muutosten kourissa. Kiinalla on rantaviivaa 14 000 kilometriä ja siellä on vieretysten moderneja suurkaupunkeja ja vanhoja maalaiskyliä. Rannikon tuntumassa asuvat eläimet ovat joutuneet ahtaalle väestön kasvaessa.
Kylmä totuus. Liskot, käärmeet ja sammakot ovat eläneet maapallolla satoja miljoonia vuosia, mikä on niiden salaisuus? David Attenborough'n retki vaihtolämpöisten eläinten maailmaan alkaa Galápagokselta.
Maihinnousijat. Sammakkoeläimet olivat ensimmäisiä eläimiä, jotka nousivat vedestä maalle. David Attenborough esittelee australialaisen keuhkokalan lisäksi salamantereita ja harvinaisia sammakoita.
Kuivien seutujen valtiaat. Naamioitumisen mestareina tunnetut liskot osaavat toki nujakoidakin. David Attenborough tutustuu kameleonttien ja skinkkien ohella australialaisen suurvaraanin elinpiiriin.
Kiehtovat käärmeet. David Attenborough kertoo käärmeiden kehityshistoriasta ja valottaa niiden kekseliäitä saalistustapoja. Entä miten kobra käyttää myrkkyään?
Panssaroidut jättiläiset. David Attenborough tutustuu matelijoiden suurimpiin edustajiin, kilpikonniin ja krokotiileihin. Australialaiset krokotiilit ovat oppineet saalistamaan yhdessä.
Pakistanin jylhässä vuoristossa elävä lumileopardi on yksi maailman uhanalaisimmista kissaeläimistä. Ankara talvi pakottaa tämän komean eläimen laskeutumaan alemmaksi laaksoon saalistamaan.
Salametsästäjät tuhosivat miltei kaikki aavikkonorsut 1980-luvulla ja jokainen norsunpoikanen on nyt lajin säilymisen kannalta elintärkeä. Emojen opastuksella ne oppivat vaeltamaan pitkiä matkoja ruokapaikalta toiselle.
David Attenborough seuraa neljän tiikerinpennun varttumista, apunaan hänellä on viidakkonorsujen kantamat piilokamerat. Tiikeriemon maito on ravitsevaa, mutta pianhan ruokavalio muuttuukin lihapitoiseksi.
Puolikasvuiset tiikerinpennut alkavat jo opetella metsästystaitoja kisaillessaan keskenään. Norsujen kantamiin kameroihin tallentuu myös muita viidakon eläimiä, leopardi on pennuille todellinen uhka.
Tiikerinpennut ovat jo puolitoistavuotiaita ja niiden tulisi jo oppia hankkimaan ravintonsa itsenäisesti. Norsujen piilokameroiden tähdiksi mielivät myös sakaalit ja koreilevat riikinkukot.
Vuosimiljoonien aikana meriin on kehittynyt monenkirjavia kaloja, joilla on pitkälle erikoistuneita saalistustekniikoita. Meriahventen lisäksi omia taitojaan esittelevät myös sirkkaäyriäiset ja puhdistajakalat.
Aasian sydänmailta löytyy henkeäsalpaavan kauniiden maisemien lisäksi myös harvinaisia eläimiä. Mongolian lounaisosat ovat villihevosten kotiseutua ja maan itäosien ruohotasangoilla käyskentelevät valtavat gasellilaumat.
Sademetsät ovat maapallon runsaimpia ja monimuotoisimpia elinympäristöjä, joissa on tallella valtavat määrät geeniperintöä. Mutta niillä on myös tärkeä asema koko planeettamme tulevaisuutta arvioitaessa.
Itävallan Alppien korkein huippu on lähes 4000 metriin kohoava Grossglockner, jonka jyrkiltä rinteiltä varmajalkaiset vuohet etsivät ravintoa. Alppiniittyjen lomassa väikkyy komeita vesiputouksia ja jäätiköitä.
Japanissa on yhä alueita, joissa ihmiset elävät yksinkertaista elämää luonnon arvoja kunnioittaen. Satoyaman metsäisiä vuorenrinteitä alueen asukkaat ovat hyödyntäneet ekologisesti jo vuosisatojen ajan.
Talvi. Seutu on talonkorkuisten lumikinosten peitossa puoli vuotta. Eläinten on tärkeää säästää kaikki mahdollinen energia selvitäkseen talvesta, viettipä se sen sitten metsästäen, omia varastoja hyödyntäen tai talviunta nukkuen.
Kesä. Lumien sulettua biisonit, hirvet ja hanka-antiloopit palaavat talvilaitumiltaan ruohotasankojen ruokapöytään ja harmaakarhut opettavat poikasiaan kalastamaan. Alueen uhkana ovat kuitenkin metsäpalot.
Syksy. Kesän jälkeen Yellowstonen eläimet ja kasvit alkavat varautua jo talven tuloon; majava korjaa patoaan ja puut leiskuvat ruskan väreissä. Syksyn lopulla monet eläimet muuttavat pois kansallispuiston suojista.
Marliinit ovat purjekaloihin kuuluvia, suurikokoisia merten saalistajia, joita myös urheilukalastajat koukkuihinsa mielivät. Maailman nopeimpiin kaloihin kuuluva marliini pystyy uimaan pitkiä matkoja, ja sen elinkaari on erikoinen. Kala on useita metrejä pitkä, ja se tunnetaan hienosta selkäevästään ja keihäsmäiseksi pidentyneestä yläleuasta. Marliinin “keihäs” on niin voimakas, että se voisi lävistää vaikka veneen. Marliineja on harvoin saatu kuvattua luontodokumentteihin. Amerikkalaisdokumentti on kuvattu Suurella valliriutan trooppisissa vesissä ja Costa Rican vedenalaisissa rotkoissa. Marliinien vesillä uiskentelee myös delfiineitä, tonnikaloja, haita ja harvinaisia valaita.
Tansaniassa sijaitsevan Ruahan kansallispuiston läpi virtaava joki on ehtymässä. Muiden eläinten tavoin on leijonaemon lähdettävä etsimään pennuilleen juomapaikkaa joen yläjuoksulta.
Euroopan Alpit ovat kenties maailmaan tunnetuin vuorijono ja sieltä on saanut alkunsa nykyaikainen vuorikiipeily. Mutta korkeita alppivuoristoja on myös Japanissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Itävaltalaissyntyinen Gustaf Weindorfer ihastui yli 100 vuotta sitten Tasmaniassa sijaitsevan Cradle Mountainin jylhiin maisemiin. Nyt alueella sijaitsee kansallispuisto ja kolmasosa saaresta on suojelutoimien piirissä.
Puolan Itä-Karpaatteihin kuuluva Bieszczadyn vuoristo on kuulu sankoista pyökkimetsistään. Ihmisiä alueella asuu vain kourallinen, niinpä karhut, ilvekset ja monet linnut ovat löytäneet sieltä turvapaikan itselleen.
Luontokuvaaja Kazimieras Mizgris löytää upeiden maisemien lisäksi kuvattavakseen myös majavia, hirviä ja eurooppalaisia biisoneita samotessaan läpi Liettuan. Millainen on Zhuvinton suojelualue Kaakkois-Liettuassa?
Romanian metsissä on yhä karhuja ja susia ja lammaspaimenten on Transilvaniassa varauduttava nälkäisten petojen kohtaamiseen. Tonavan suisto on pelikaaneille ja monille harvinaisemmillekin linnuille oikea paratiisi.
Australian Iso Valliriutta on yli 2000 km pitkä, pienistä koralliyhdyskunnista koostuva muodostelma, jonka suojissa elää yli 1500 kalalajia. Marraskuussa on riuttaa ympäröivä meri erikoisen ilmiön näyttämönä.
Israelissa, Kuolleenmeren rannalla, on äkkijyrkkä kallioseinämä, jossa eläimiä uhkaavat syvyyksiin suistumisen lisäksi saalista vaanivat sudet ja hyeenat. Alueella asuvat myös Israelin ainoat luonnonvaraiset leopardit.
Kuivan kauden alkaessa Amazonasin altaalla hakeutuvat suokaimaanit pienelle järvelle syömään loukkuun jääneitä kaloja ja myös lisääntymään. Taistelu ravinnosta käy kuitenkin ennen sateiden tuloa entistä ankarammaksi.
Puolivuotiaina emonsa menettäneet karhunpennut ovat kovan paikan edessä. Parivaljakon on pakko löytää syötävää ja samalla vältyttävä itse joutumasta surman suuhun. Valko-Venäjän erämaa on kova koulu pennuille.
Okavangojoen suistoa Botswanassa hallitsevat norsut ja leijonat ja leopardiemo kiipeää pienen pentunsa kanssa puuhun turvaan. Mutta siellä ovat äkäiset paviaanit pian kimpussa. Kuinka emo ja pentu vaaroista selviävät?
Kesä on majaville kiireistä aikaa. Niiden on saatava patonsa valmiiksi, jotta näin syntyneistä tekoaltaista riittää ruokaa talvikaudeksi. Wyomingin Teton-vuoristossa majavien aherrus muuttaa merkittävästi rantamaisemaa. Dokumentissa tutustutaan valtavaan talttahammasyhdyskuntaan, joka on viimeistelemässä kesän aherrustaan. Talvi on jo hiipimässä seudulle, ja majavien kotilammet ovat riitteen peitossa. Yksinäinen naarasmajava jättää pesänsä ja pulahtaa avannosta jään alle. Uituaan se rikkoo ohuen jään päästäkseen hengittämään. Naaras tutkii kesän aikana tehtyä urakkaa arvioivasti ja heilauttaa sitten päättäväisesti lättähäntäänsä ja sukeltaa takaisin jään alle. Uusi, lämmin koti odottaa talveen valmistautuvaa majavaa. Ne eivät nuku talviunta, mutta niiden aineenvaihdunta hidastuu, ja ne kuluttavat talvikuukausina vähemmän ravintoa. Majavat asuttavat pohjoisen pallonpuoliskon vesistöjä. Ne viettävät yleensä koko elämänsä valitsemansa kumppanin kanssa. Perheyhteisöt ovat tiiviitä, sillä yhdessä ne ovat voimakkaampia vihollisiaan ja odottamattomia luonnonolosuhteita vastaan. Teräväpiirtotekniikalla kuvattu dokumentti tutkii majavan elämää ja sitä muutosta, minkä nämä eläinmaailman ahkerat insinöörit saavat maisemassaan aikaan.
Siperia ulottuu Ural-vuorilta itään peittäen suuren osan Pohjois-Aasiaa. Seutu on täynnä äärimmäisyyksiä: lämpötila voi vaihdella jopa 80 astetta, ja maan sydämessä sijaitsee maailman suurin makeanveden järvi. Sen eläimet ovat sitkeitä ja tottuneet armottomiin sääolosuhteisiin. Tiineet tammat tarpovat paksussa lumessa, salamanterit viettävät suurimman osan elämäänsä jäätyneenä ja makeanveden hylkeet joutuvat kamppailemaan elintilasta. Vaikka Siperia on maailman kylmin ihmisen vakituisesti asuttama paikka, sen asukastiheys on hyvin pieni. Eläimet ovat kuitenkin sopeutuneet karuun ympäristöön, ja niinpä seudun asukkaat elävät pääosin mm. kasvattamalla poroja tai jakutianponeja. Jopa valtava Baikaljärvi jäätyy talvella. Sen vesistä löytyy yli tuhat kasvilajia ja 1500 eläinlajia. Yksi makeanveden hylkeistä on baikalinhylje, jota kuvataan nyt ensi kertaa veden alla. Kun kesä lämmittää järveä, hylkeet taistelevat aurinkoisista paikoista kalliorannalla, ja saalista haeskelevat karhut lähestyvät järveä ruuan toivossa.
2/6: Ussuri. Tyynenmeren rannikkoalue on aitoa Aasiaa ja sen metsäiset rinteet ovat harvinaisten amurintiikerien kotiseutua. Vielä uhanalaisempi on amurinleopardi, joita arvioidaan enää olevan vain 40 yksilöä.
3/6: Kaukasus. Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä kohoavan Kaukasusvuoriston korkeimmat huiput kohoavat yli 5000 metrin korkeuteen. Alueen ainutlaatuinen eläimistö on suojelutoimista huolimatta pahoin vaarantunut.
4/6: Kamtsatka. Koillis-Venäjällä sijaitsevalla Kamtsatkan niemimaalla on 29 toimivaa tulivuorta ja ruskeakarhut ovatkin oppineet ottamaan kirppukylpyjä kuumissa lähteissä. Alueella pesii myös uljas kuningasmerikotka.
Arktiset alueet. Tsuktsimeren ja Itä-Siperian väliin jäävä Wrangelin saari on jääkarhujen suosimaa pariutumisaluetta ja saarella pesii myös 150 000 lumihanhea. Hanhenmunat kiinnostavat kovin ovelia pesärosvojakin
Ural. Ural-vuoristo on eurooppalaisen minkin viimeisiä turvapaikkoja ja alueen jokivarsilla asustaa yhä aikoinaan turkismetsästäjien arvostama piisamimaamyyrä. Karhuilla ei ole Uralin laaksoissa ruuasta pulaa.
Merikotka, sääksi, muuttohaukka ja kanahaukka ovat Suomen linnuston ylväimpiä lajeja. Ihmisen toimet aikanaan miltei hävittivät nämä petolinnut, mutta nyt kannat taas kukoistavat.
Uusi BBC:n luontosarja kuvaa suuria luonnonvoimia, jotka saavat alkunsa kenties tuhansien kilometrien päässä, aiheuttavat ketjureaktion ja lopulta muokkaavat maisemaa ja vaikuttavat tuhansien eläinten elämään. Jokainen jakso sijoittuu eri puolille maapalloa. Seuraavissa jaksoissa tarkastellaan mm. eläinlauman matkaa Serengetin tasangolla, Okavangon suiston tulvaa ja sardiinivaellusta. Ensimmäisen osan teema on suuri lämpöaalto. Talven mentyä valtavat vesimassat lähtevät liikkeelle, ja jäätiköiden sulaminen tietää pulmia jääkarhuperheille. Naalit, sopulit ja linnut osaavat kyllä nauttia arktisesta kesästä. Lyhyt kesä muuttaa arktisen alueen yhdeksi maapallon rikkaimmista seuduista. Jääkarhu saalistaa pentunsa kanssa lempiruokaansa norppaa. Kevään koittaessa ruokaa on yhä vähemmin tarjolla. Vaikka ruuanhankinta on jään sulaessa totista puuhaa, jääkarhunpentu haluaa vain leikkiä. Etelänkiislat harjoittelevat lentämään äkkijyrkästä pesästään, josta on 300 metrin pudotus mereen. Pohjoisen kesä on lyhyt, ja kiislojen pitää palata etelään, ennen kuin sää taas kylmenee. Mutta linnunpoikien siivet ovat vielä kehittymättömiä lentämiseen. Monet yrittävät liitää alas mereen turvaan, mutta osa ei pääse perille. Nälkäinen naali odottaa toiveikkaasti rannan tuntumassa. Kuvausryhmä sattui paikalle poikkeuksellisena vuotena, sillä lämpöaalto ei ollut koskaan ollut yhtä hurja. Merijää ei ollut aiemmin vetäytynyt yhtä paljon tai niin nopeasti. Kesällä 2007 jää hupeni niin nopeasti, että tutkijat ennustivat, että napapiirin kesä voisi olla muutamien vuosikymmenten päästä kokonaan jäätön.
Suuri metsä. Brittiläisen Kolumbian ja Kanadan lauhkeissa sademetsissä asustavat Pohjois-Amerikan suuret lihansyöjänisäkkäät, harmaakarhut ja sudet. Pedoille tulee väliin kiistaa jokien lohisaaliista.
Suuri ruohotasanko. Joka vuosi miljoonat seeprat ja gnut vaeltavat Serengetin tasangolle ja saalistajilla riittää ruokaa. Mutta kun laumat jatkavat matkaansa, kuinka käy nälkäisen leijonaperheen?
Suuri vaellus. Kun vedet jäähtyvät Etelä-Afrikan itärannikolla, lähtevät sardiinit kutuvaellukselle. Miljardit sardiinit syövät planktonia ja kalaparvet vetävät puoleensa myös muita meren saalistajia.
Suuri tulva. Luonnon kiertokulussa on eläinten sopeuduttava äkillisiinkin muutoksiin. Kun kuiva Kalaharin aavikko saa vettä Okavangon suiston tulvasta, tulee keitaista kiivaiden yhteenottojen näyttämö.
Suuri juhla. Alaskan rannikkovedet kuhisevat alkukesästä elämää. Ryhävalaat suuntaavat Havaijilta nyt meren valtavaan ruokapöytään. Runsas ravinto houkuttelee alueelle myös merileijonia ja miekkavalaita.
Britteinsaarten ja Euroopan mantereen luoteisosien välissä sijaitseva Pohjanmeri on kesäisin tyyni, mutta keväisin ja syksyisin on moni laiva haaksirikkoutunut sen myrskyissä. Millaisia näkymiä meriluonnosta löytyy?
Itämeri on syntynyt jääkauden lopulla, ja se on maailman suurin murtovesiallas. Rannikko on suosittua matkailualuetta, mutta kuinka sen ainutlaatuiset ekosysteemit rikkaine kasvi- ja eläinlajeineen ovat syntyneet? Brittidokumentti alkaa Gotlannista, jossa lintuparvet ovat kerääntyneet kapeille kalliolle meren tuntumaan. Eroosion kuluttamat pystyt kivimuodostelmat pistävät esiin merestä, jonka pinnan alla elää kaloja ja meduusoita. Fossiileja voi löytää kaikkialta Gotlannista. Lähempänä Saksan rannikkoa kurjet pesivät kesäisin, ennen kuin muuttavat takaisin etelään talveksi. Rannikolla elää supikoiria ja kuusipeuroja. Kiima-aika lähestyy, ja peurauroot valmistautuvat puolustamaan haaremiaan kalistelemalla sarviaan. Puolan ja Liettuan aluevesissä ui pyöriäinen, joka on sukua delfiinille. Valitettavasti saasteet ja liikakalastus uhkaavat pyöriäistä, jonka kanta onkin huvennut Itämerellä. Samoilla vesillä elää myös harmaahylje, jonka kanta on vakiintunut pitkään jatkuneen laskun jälkeen.
Delfiini toisensa jälkeen liittyy joukkoon, kunnes mahtava armada on koossa. Tuhansien delfiinien parvea johtaa 30 naaraan ryhmä, joka koostuu raskaana olevista delfiineistä tai delfiiniemoista, jotka opettavat jälkikasvuaan nappaamaan sardiineja. Delfiiniarmada on matkalla Etelä-Afrikan rannikolle herkuttelemaan sardiineilla ja kalmareilla. Delfiiniemot imettävät poikasiaan, mutta itse ne syövät kymmenen kiloa kalaa päivässä. Yhteistyö ja keskinäinen viestintä auttavat niitä ruuanhankinnassa. Sardiinit ja kalmarit kuuluvat niiden herkkuruokiin. Kerran vuodessa sardiinit kerääntyvät yhteen valtavaksi 15 kilometriä pitkäksi laumaksi, joka saa delfiinit kokoontumaan yhteen ja saalistamaan sardiineja laumana. Mutta he eivät ole yksin. Veden yllä lentävät kapinsuulat paikantavat sardiiniparven ja paljastavat sijainnin delfiineille. Vaaralliset hait seuraavat delfiinijoukkoa päästäkseen osille saaliista. Delfiinien etujoukon on jäätävä odottamaan lisävahvistusta, muuten satapäinen hailauma saattaisi käydä poikasten kimppuun. Kun loputkin armadasta on saapunut paikalle, delfiinejä on kymmenen yhtä haita vastaan ja ne voivat lähteä sardiinijahtiin. Kun sardiinilauma alkaa pikkuhiljaa hävitä, delfiiniarmada on muuttunut. Nuoret delfiininpoikaset palaavat takaisin kotivesilleen kokeneina saalistajina, ja voimakkaat delfiininaaraat liittyvät keväällä taas urosdelfiinien seuraan parittelemaan. Ennen pitkää delfiiniarmadassa on taas uutta väkeä.
Tansaniassa, Selousin kansallispuistossa seepramangustien on valppaasti silmäiltävä ympärilleen ravintoa etsiessään, sillä saalistajat vaanivat. Joukkiota johtaa kuusivuotias matriarkka Ela, jolla on täysi työ huolehtia klaanistaan. Seepramangustit ovat kookkaampia, nopeampia, älykkäämpiä ja rohkeampia kuin niiden serkut, Me mangustit –sarjassa nähdyt nelisormimangustit, mutta kovat ajat ovat edessä. Pienet nisäkkäät joutuvat tulemaan toimeen lähistöllä asustavien saalistajien kanssa, sillä alueella vaeltaa mm. norsuja, leijonia, puhveleita sekä Afrikan suurin villikoirakanta. Niinpä mangustit ovat aina liikkeessä, ja kotikolot vaihtuvat uusiin pesiin tasaisin väliajoin. Ne ovat myös valmiita taistelemaan tarvittaessa: sisukkaan seepramangustin tiedetään taistelleen kotkaa vastaan ja jopa tappamaan kobran. 18-päistä mangustilaumaa koettelee myös ankara Afrikan ilmasto. Pitkä kuiva kausi päättyy voimakkaisiin rankkasateisiin, eikä elämä ole helppoa. Siksi lauma toimii yhteistyössä selvitäkseen hankaluuksista. Jokaisella täysikasvuisella mangustilla on oma tehtävänsä pienempien kaitsijana, ruuan hankkijana tai petoeläinten tarkkailijana.
Kanadan Arrowhead-vuorten villihevosten joukossa on kaksi mahtavaa oria: Cloud ja Shaman. Kumman varsasta tulee Cloudin jälkeen lauman uusi johtaja? Mutkikas ongelma, sillä oriit kasvattavat toistensa varsoja.
Keväällä alkaa Pohjolan metsissä ja järvillä kiivas tanssin harjoittelu. Naaraat ja koiraat kokoontuvat tehdäkseen vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen, valitakseen huolellisesti kumppanin ja kasvattaakseen uuden sukupolven. Monille linnuille monimutkainen tanssi on tärkeä osa parittelurituaalia. Osa lintujen tansseista on sulokasta paritanssia, metsot taas ottavat rajusti soitimella yhteen. Illan Avara luonto on kuvattu Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Metsot ja teeret tanssivat Suomen keväässä, 15 000 kurkea tanssii Lounais-Ruotsin Hornborgajärvellä ja virolaiset suokukot pörhistelevät komeita höyheniään soitimella. Dokumentin kuvannut suomalainen Jan Henriksson on kuvannut luontodokumentteja yli 20 vuotta ja on tehnyt Ylelle mm. Jokiemme helmet- ja Itämeren helmet -luontosarjoja. Viron Matsalun luontoelokuvien festivaali palkitsi nyt nähtävän dokumentin Grand Prixilla todeten, että Tanssiinkutsu kertoi hienosti pohjoismaisen luonnon kauneudesta ja sulokkuudesta.
Pohjois-Saksassa sijaitsevaa Emslandin piirikuntaa hallitsevat nummet ja laajat metsäalueet. Emsjoen varrella asustaa joutsenia, majavia, vaivaishiiriä ja tuiki harvinainen eurooppalainen minkki.
Itävallan Linz oli vuonna 2009 toinen Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Kaupunkisuunnittelussa on huomioitu ekologisia näkökohtia, mutta miltä Linz näyttää koirien, kissojen tai vaikkapa haukkojen näkökulmasta?
Kaupungit jatkavat kasvuaan, mutta siellä missä ihmisen ote hetkeksikin herpaantuu, alkaa tapahtua. Asfaltin halkeamiin ilmestyy kasveja ja linnut palaavat pesimään joutomaille. Tarinan tapahtumapaikkana on Wien.
Ryhävalaanpoikanen on leikkisä ja huoleton, vaikka Havaijin lähistöllä vastasyntynyttä uhkaavat monet vaarat. Emonsa ja muun parven mukana se lähtee pitkälle vaellukselle etsimään ravintoa Alaskan vesiltä.
Saimaannorppa, jääkauden antama aarre ja maailman vähälukuisin hylje, elää rantarakentamisen ja verkkokalastuksen puristuksissa Saimaan pienissä järvialtaissa.
Zimbabwen ja Sambian rajalla sijaitsevilla Viktorian putouksilla vesi syöksyy alas yli 100 metrin korkeudelta. Putousten yläpuolella joen kalarunsaus houkuttaa monenlaisia saalistajia. Alapuolella onkin karumpaa.
Tulta. Matka tuhansia kilometrejä pitkällä Isolla hautavajoamalla alkaa Etiopiasta Afarin syvängön tuliperäiseltä alueelta. Suolakenttien armottomasta maisemasta taival jatkuu ylängölle gorillojen pariin.
Vettä. Itäisen Afrikan joissa elää suuria virtahepolaumoja ja yksin Malawijärvessä elää enemmän eri kalalajeja kuin missään muussa järvessä. Järvien yllä voi nähdä miljardeittain hyönteisiä.
Ruohoa. Tuhansia vuosia sitten tulivuorten tuhka satoi maahan ja niin sai alkunsa Serengetin ruohotasanko. Alueella on valtavia villieläinlaumoja, mutta sieltä on myös löytynyt ihmiskunnan vanhin jalanjälki.
Kukkiva niitty on värikäs paratiisi, joka on samalla monen pienen eläimen koti. Niityt ovat vain käymässä entistä harvinaisimmiksi. Kuinka niityt ovat syntyneet? Vastausta on etsittävä jääkaudelta asti.
Vuorten tytär. Hindujen pyhä joki Ganges saa alkunsa Himalajan vuoristosta, lumileopardien asuinsijoilta. Mahtavan virran töyräillä elää vielä myös villejä norsulaumoja, saukkoja, karhuja ja riikinkukkoja.
Pohjois-Intian tasangoilla Ganges virtaa läpi ikivanhan kulttuurimaiseman, jossa asuu nyt kymmenesosa maailman väestöstä. Jokidelfiinien ja gangesingaviaalien elintila käy väistämättä ahtaaksi.
Ennen merta Ganges yhtyy Brahmaputraan ja muodostaa valtaisan suistoalueen. Tulvien ja hirmumyrskyjen lisäksi ihmisen uhkana ovat Sundarbansin mangrovemetsissä vaanivat bengalintiikerit.
3/6. Ääretön aava. Valtaosa Tyynestämerestä on ravinneköyhää, niinpä kaskelotit ja merikilpikonnat vaeltavat pitkiä matkoja ruokaa etsien. Valaanpyyntialus Essexin tuho v. 1820 on kappale meren synkkää historiaa.
4/6. Selviytyjät. Tyynessämeressä ei ole autioita saaria, vaikka ne niin etäällä toisistaan sijaitsevatkin. Mutta kuinka kasvit ja eläimet ovat niille kulkeutuneet ja millaisia olivat polynesialaisten merimatkat?
5/6. Salaperäiset saaret.Tyynenmeren saarilla elää monia eriskummallisia eläimiä, jättiläismäisistä liskoista lentokyvyttömiin papukaijoihin. Mutta idylli voi särkyä, kuten Pääsiäissaaren historia osoittaa.
6/6. Pilviä paratiisin yllä. Alkuasukkaat ovat hyödyntäneet Tyynenmeren runsaita kalavaroja iät ajat, mutta uudet kalastusmenetelmät uhkaavat romahduttaa kalakannat. Mitä meren suojelemiseksi on tehty?
Yli 90 % maailman koralliriutoista on kärsinyt ihmisten takia niin paljon, että ne eivät välttämättä koskaan palaa ennalleen. Koralliriutoilla on tärkeä tehtävä biodiversiteetin kannalta, sillä lukuisat meressä elävät lajit hyödyntävät niitä monin tavoin. Australian Iso Valliriutta on poikkeuksellinen koralliriutta varsinkin kokonsa ja suuren lajikirjonsa vuoksi. Tämän lauantain Avara luonto: Iso Valliriutta (Secrets Of The Great Barrier Reef, USA 2006) vierailee tuolla visuaalisesti upeassa paikassa, mistä löytyy väriloistoa vailla vertaa. Muutama yö marraskuun täysikuun jälkeen, kun veden lämpötila ja vuorovesi ovat juuri oikealla korkeudella, tapahtuu yksi luonnon ihmeellisimmistä asioista. Valtava määrä Ison Valliriutan lähistöllä elävistä lajeista kutevat yhtä aikaa. Suuret määrät mätiä ja maitia näyttävät veden alla kuin lumimyrskyltä, kun ne kulkeutuvat virtojen mukana silmänkantamattomiin. Meren alla tapaamme myös monia meille eksoottisia lajeja kuten kuukeisarikaloja ja ryhävalaita.
Millainen on lakkimakien yhteisö, ja kuinka kapusiiniapinat korjaavat satoa pähkinäfarmiltaan? Apinat ovat nokkelia ja uteliaita oppimaan uusia asioita, aivan kuin me ihmisetkin... Apinoilla on vilkas mielikuvitus, hyvä muisti ja oppimiskyky. Ne ovat levinneet lähes yhtä laajalle kuin ihmiset, ja niillä on runsaasti samoja piirteitä kuin meilläkin. Dokumentissa tutkitaan, miten apinat kasvattavat jälkikasvuaan. Vaikka vaistot toimivat jo lapsena, apinoiden on opittava yhteisönsä säännöt ja kulttuuri, aivan kuten ihmislasten. Näyttää siltä, että ihmisen käyttäytymisen ydinasiat löytyvät myös kaikilta apinoilta. Sri Lankan makakeilla on hyvin monimutkaiset säännöt, jotka koskevat rakkautta, yhteiskuntaa ja yksilön asemaa. Ne houkuttavat makakit usein pettämään, huijaamaan tai harrastamaan salasuhteita. Brasilian kapusiiniapinat taas syövät simpukoita, käyttävät hyväkseen lääkekasveja päästäkseen eroon loisista ja syövät hiiltä parantaakseen ruuansulatusta. Paviaaneja pidetään apinoista älykkäimpinä, mutta niille on kehittynyt monia stressin oireita.
Sademetsissä on ollut elämää kauan ennen kuin ihminen ilmaantui maapallolle. Silloin useimmat maapallon mantereet olivat kiinni toisissaan. Eteläisellä pallonpuoliskolla sijainnutta jättiläismannerta kutsuttiin Gondwanaksi. Se muodostui nykyisestä Afrikasta, Etelä-Amerikasta, Intiasta, Australiasta, Arabiasta, Madagaskarista, ja Antarktiksesta. Sittemmin Gondwana on hajonnut moneksi eri maanosaksi, ja myös sademetsät ovat ajelehtineet erilleen. Sademetsät ovat olleet avainasemassa lajien kehityksessä miljoonien vuosien ajan, mutta ne ovat olennaisia myös maapallon tulevaisuuden kannalta. Ne ovat maapallon runsaimpia ja monimuotoisimpia elinympäristöjä, joissa on tallella valtavat määrät geeniperintöä. Avaran luonnon dokumentissa nähdään tänään mm. komean lyyrypyrstön sekä lavastajan parittelurituaalit. Pienehköllä lavastajalla on erikoinen tapa löytää kumppani. Koiraslinnut rakentavat risuista lehtimajoja, joita ne koristelevat kukilla, marjoilla ja lehdillä. Se, joka on tehnyt hienoimman majan, saa paritella naaraan kanssa.
Kun aurinko laskee, muuttuu Masai Maran luonnonsuojelualue Keniassa selkäpiitä karmivien, salaperäisten äänien näyttämöksi. Hyeenat ovat nyt elementissään ja silloin saavat leijonat ja geparditkin varoa. Tuotanto: BBC.
Luoteis-Saksassa sijaitsevan Osnabrückin osavaltio on kuuluisa Teutoburgin metsästään. Tienoilla on runsaasti kettuja, sillä pelloilla riittää ravintoa. Alkukesästä kaupungin asukkaiden riesana ovat mellastavat unikeot.
Sudenkorennot pystyvät lentäessään hämmästyttäviin taitotemppuihin. Ne ovat eläneet maapallollamme dinosaurusten ajoista lähtien, mutta monien eurooppalaisten sudenkorentolajien elinympäristö on nykyisin uhattuna.
Keväällä lehtikasasta alkaa kuulua rapinaa ja siilin kuono nuuskii ilmaa, joko on aika herätä talvihorroksesta? Seuratessaan siilien elämää luontokuvaaja Kurt Mündl on saanut tietää paljon uutta niiden käyttäytymisestä.
Wienin ja Bratislavan välillä sijaitseva Tonavan kansallispuisto on Keski-Euroopan suurin kosteikko. Siellä asustaa merikotkia, majavia ja isokauriita ja alueen kasvimaailma on myös poikkeuksellisen runsas.
Ngorongoron kraatteri Tansaniassa on halkaisijaltaan liki 20 km ja sen keskustassa pulppuavat lähteet takaavat villieläimille paratiisimaiset olot. Alueen uhanalaisimpia eläimiä on pensassarvikuono.
Ihminen on vallannut käyttöönsä suurimman osan Yhdysvaltain preeria-alueesta, mutta osia siitä halutaan palauttaa biisonien ja preerikkojen asuttamaksi luontoparatiisiksi. Kuinka Montanan suojeluhanke on edennyt?
Ranthambhoren kansallispuistossa asustavalla naarastiikeri Machlilla on kolme pentua: Saltra, Athara ja Unis. Niiden on vartuttuaan lähdettävä turvallisesta kodostaan ja etsittävä viidakosta omat reviirinsä.
Millaisia ovat ensimmäiset päivät vastasyntyneiden eläinlasten maailmassa? Emon turvissa pienokaisten on hyvä olla, mutta jo omatkin lajikumppanit voivat olla uhkana. Miten emot suojelevat jälkeläisiään?
Namibin autiomaassa elävän mangustiklaanin on ponnisteltava äärimmilleen selviytyäkseen päivästä karussa ja kuumassa elinympäristössään. Uusi pesuekin on opetettava varomaan valppaita saalistajia.
Etelä-Afrikan Lohikäärmevuorilla sää vaihtelee rajusti. Hirviantilooppien matkaa uusille laitumille vaikeuttavat myös rinteitä partioivat pedot, sakaalit ja servaalit.
Sankat metsät levittäytyivät muinoin yli koko pohjoisen Euroopan. Pieniä aarniometsiä on yhä jäljellä ja ne ovat villisikojen, isokauriiden ja kettujen turvapaikkoja.
Himalaja on lumileopardien ja himalajansusien kotiseutua. Lumihuippuisten vuorten rinteillä viljellään myös riisiä ja ihmiset harjoittavat siellä ikiaikaisia riittejään.
Gepardit, valkohait, krokotiilit ja kotkat ovat ravintoketjun huipulla, mutta mitä saaliseläimen nappaaminen niiltä vaatii? Kuinka havaitsemisen, väijynnän ja takaa-ajon jälkeen ne tekevät ratkaisevan iskunsa?
Ihmeiden saari. Madagaskar on maailman neljänneksi suurin saari. Yli 80% saaren lajeista on kotoperäisiä, eli niitä ei tavata missään muualla maailmassa. Ne ovat joutuneet miljoonien vuosien ajaksi eristyksiin muusta maailmasta tälle maailman vanhimmalle saarelle. Kuinka geologia ja eristyneisyys ovat muovanneet eliöyhteisöjä? Koko saaren mittainen vuorijono jakaa saaren kahteen tyystin erilaiseen vyöhykkeeseen. Itärannikolla sataa tasaisesti ympäri vuoden, mutta pilvet pysähtyvät vuoristoon. Saaren eteläpuolella selviävät vain paksukuoriset puut ja pensaat, jotka pärjäävät pitkiä aikoja ilman vettä. Kuumassa ja kuivassa hiekassa eläimet ovat kehittäneet mitä erikoisimpia tekniikoita selviytyäkseen. Uskomattoman tuntuisessa otoksessa hämähäkki hilaa yöllä tyhjää kotilonkuorta parempaan paikkaan ainutlaatuisella tekniikalla saadakseen siitä suojaa myöhemmin, kun päivä paahtaa kuumimmin. Vuorten itäpuolella sataa tasaisesti ympäri vuoden, ja siellä on reheviä sademetsiä, jotka kuitenkin poikkeavat paljon muista maapallon trooppisista metsistä. Metsissä asuu puissa kiipeileviä makeja, kameleontteja, viheltäviä isojuovamangusteja sekä saaren ainoa petoeläin, sivettieläin fossa. Sademetsän pohjalla asustelee eläin, jota voisi ensi silmäyksellä luulla siiliksi. Tanrekki on kuitenkin peräisin Afrikasta, ja on evoluution myötä kehittynyt siilin kaltaiseksi samanlaisen ekolokeron takia. Isotanrekki saattaaa synnyttää kerralla jopa 32 raidallista poikasta, jotka sulautuvat helposti metsän väreihin.
Kadonneet maailmat. Madagaskarin itäisten vuorten sademetsät ovat monimuotoisuuden aarreaitta. Kissamakin seurana on tunneleita kaivavia kameleontteja ja ampiaisia.
Kuuma ja pölyinen maa. Madagaskarin eteläosissa ei sada vettä yhdeksään kuukauteen. Eläimet ja kasvit ovat kehittäneet erikoisia selviytymiskeinoja kuivuuden varalle.
Tunturipurot ja lähteet ovat Pohjolan luontoa aidoimmillaan. Mutta millainen maailma jo yhteen vesipisaraan mahtuu ja kuinka välttämätön edellytys vesi elämälle on?
Maan äärissä. Maapallon napa-alueilla on käynnissä ilmastonmuutoksia, jotka vaikuttavat ennen pitkää koko maapallomme tulevaisuuteen. Meret ovat kuitenkin yhä molempien napojen eläimistön ylläpitäjiä.
Kevät. Kevään tulo tietää kuukausia jatkuneen pimeän kauden päättymistä. Elämäntahti alkaa vilkastua, sillä alueelle saapuu valtavat määrät lintuja etsimään kumppania ja lisääntymään.
Kesä. Lyhyen kesän aikana napa-alueiden jääpeite pienenee ja eläimille tarjoutuu runsaasti ravintoa jälkeläistensä kasvattamiseen. Miten vetäytyvä jäänreuna muuttaa jääkarhujen elämää yöttömässä yössä?
Syksy. Loppukesästä napa-alueiden eläimillä on kiire tankata ravintoa ja kasvattaa poikasiaan, mutta hyvin ravituilla eläimillä on myös aikaa leikkiin. Osa eläimistä varautuu jo pitkän talven tuloon.
Talvi. Useimmat eläimet lähtevät napa-alueilta lämpimämmille seuduille ja vain sitkeimmät ja parhaiten ankaraan ilmastoon sopeutuneet jäävät alueelle. Lumi ja jää voivat myös olla eläinten liittolaisia.
Viimeisellä rajalla. Kuinka ihminen selviytyy napa-alueiden äärimmäisissä oloissa? Elinympäristö on ankara ja avuksi tarvitaan niin perinteistä tietoa kuin tieteen uusimpia keksintöjäkin.
Uusi-Seelanti. Millaisia ainutlaatuisia lintuja Uuden- Seelannin saarilla asuu? Eläin- ja kasvimaailma on kehittynyt todella erikoiseksi, sillä saaret olivat eristyneinä muista mantereista 80 miljoonaa vuotta.
Australia. Maailman vähäsateisin mantere on tuttu erikoisista pussieläimistään. Kengurujen menestyksen salaisuus on sen liikkumistapa, millaisiin loikkiin kengurut oikein kykenevät?
Brasilian cerrado. Evoluutio on muovannut maapallolle alueita, joissa luonnon monimuotoisuus on poikkeuksellisen suuri. Yksi näistä on Brasilian trooppinen savannialue, joka on isomuurahaiskarhujen kotimaata.
Afrikan hautavajoaman järvet. Afrikan hautavajoama on fossiilien perusteella ihmisen alkukoti. Alueen järvissä elää monnien lisäksi muitakin erikoisia kaloja, kuinka ne huolehtivat poikasistaan?
Madagaskar. Eristäytyneisyytensä vuoksi Madagaskarin eläimistöstä ja kasvistosta valtaosa on lajeja, joita ei tavata missään muualla. Mutta lajikirjo on uhkaavasti vaarantunut.
Japani. Aasian mantereesta eronneessa Japanissa maa järkkyy ja saarilla on kymmeniä toimivia tulivuoria. Millaisia erikoisia eläimiä Japanissa asustaa, kun ilmastovyöhykkeet ulottuvat trooppisesta subarktiseen?
Eteläisen Serengetin savanneilla vaeltavat gnut ovat gepardien mielisaalista. Gepardiemolla on täysi työ ruokkia pentunsa ja samalla huolehtia siitä, että pennut eivät emon metsästäessä joudu surman suuhun. Laihtunut gepardiperhe vaeltaa kuivuvassa autiomaassa etsien syötävää. Armottoman kuuma vuodenaika koituu monen eläimen kohtaloksi, eikä moni selviä sadekauteen saakka.
Ugandassa Kyamburan rotkon simpanssit ovat suuren ratkaisun edessä. Ihmisasutusten vuoksi puita on kaadettu niin paljon, että savanninkaistaleen yhteys suurempaan metsään on katkennut. Muuan simpanssiheimo on elänyt tällä eristyneellä savannilla lähes 15 vuotta. Uskaltavatko ne lähteä etsimään ruokaa petoja kuhisevalta savannilta?
Zimbabwen ylätasangoilla asustavan keltapaviaanilauman elämä sujuu rauhaisasti, kunnes naapuriklaanin alfauros saapuu riidanhaluisena paikalle. Riitoja syntyy myös lauman sisällä, kun ravinto käy kuivuuden takia vähiin.
Sambiassa leijonalauman johtajauros on jäänyt salametsästäjien saaliiksi, ja kaksi nuorta leijonaa yrittää vallata reviirin itselleen. Yleensä kuolleen johtajan pennut surmataan, jotta uuden johtajan pennuille jäisi enemmän elintilaa. Siksi suoleijonien pentujen on turvattava emoihinsa, jotka asettavat näin oman henkensä alttiiksi.
Afrikan eteläisimmän kärjen tuntumaan kokoontuu kaksi jättiläismäistä sardiiniparvea ja silloin riittää kapinsuulille ruokaa. Saaliinjaolle pyrkivät delfiinien lisäksi myös hylkeet ja taistelu ruuasta käy ankarana.
Eteläisen Arizonan erämaassa mesimuurahaiskuningatar on tehnyt pariutumislentonsa ja valmistautuu perustamaan uuden yhdyskunnan. Kuinka muurahaisten mahtava imperiumi saadaan lopulta rakennetuksi?
Kalifornian rannikolla sijaitseva upea venesatama luksusjahteineen on saanut merisaukot uteliaiksi. Mutta onko vilkasta paikka pienelle merisaukonpoikaselle sopiva kasvuympäristö? Emo saa vahtia tarkasti poikasensa perään, sillä ihmisten kansoittama satama voi olla vaarallinen vastasyntyneelle: rikkaat veneenomistajat eivät pidä laiturien tuntumassa uivista saukoista, ja elintilasta kilpailevat myös riehakkaat merileijonat. Miksi saukot haluavat asua tällä vilkkaalla alueella, vaikka tarjolla olisi hiljaisempiakin rannikkoseutuja?
Euroopan sydämessä, lähellä Prahaa, on laaja järvien ja hitaasti virtaavien jokien muodostama alue, joka keväisin kaikuu pesivien lintujen äänistä. Talvisin voi taivaalla nähdä merikotkia ja järvillä saukkoja kalassa.
Kolibrit ovat planeettamme pienimpiä tasalämpöisiä eläimiä mutta samalla myös kaikkein nopeimpia. Niiden siivet läpättävät jopa huikeat 200 kertaa sekunnissa, ja ne ovat ainoita lintuja, jotka pystyvät lentämään takaperin ja ylösalaisin, mutta kolibrien taitotemput vaativatkin runsaasti energiaa. Pikku keho tarvitsee päivittäin nektaria jopa puolet omasta kehonsa painosta, ja silti linnut saattavat nääntyä nälkään nukkuessaan. Selvitäkseen yöstä ne pörhöttävät höyhenensä ja pudottavat kehonlämpötilansa puoleen. Vaikka niiden sydän sykkii päivisin 600 kertaa minuutissa, syke putoaa öisin vain 36:een. Kolibrien maailma tuntuu meistä ihmisistä vilisevän eteenpäin kuin pikakelauksena, joten Avarassa luonnossa käytetään kameraa, joka ottaa yli 500 kuvaa sekunnissa. Näin kolibrien häikäisevä maailma näyttäytyy todellisen kaltaisena.
Gepardit, valkohait, krokotiilit ja muuttohaukat ovat ravintoketjun huipulla, mutta mitä saaliseläimen nappaaminen niiltä vaatii? Kuinka havaitsemisen, väijynnän ja takaa-ajon jälkeen ne tekevät ratkaisevan iskunsa?
Elämän haasteet. Suursarjan avausjaksossa tutustutaan niihin erikoisiin tapoihin, joilla eläimet mm. saalistavat ja hoivaavat poikasiaan. Yhteistyö ja nokkeluus ovat hyviä avuja ravintoa hankittaessa.
Matelijat ja sammakkoeläimet. Taitavien saalistajien ja liukkaasti liikkuvien matelijoiden ja sammakkoeläinten taidot ovat hioutuneet vuosimiljoonien kuluessa. Ja maltti on valttia, kun komodonvaraani väijyy.
Nisäkkäät. Älykkyys, tasalämpöisyys ja vankat perhesiteet ovat nisäkkäiden menestystarinan taustavoimia. Kuinka weddelinhylje hoivaa poikastaan ja millaisia vaelluksia porot ja hedelmälepakot tekevät?
Kalat. Millaisiin nopeuksiin purjekalat ja lentokalat yltävät? Läntisen Tyynenmeren ravintorikkaat vedet kuhisevat elämää, taistelu elintilasta on kuitenkin kovaa ja piilopaikoilla on kysyntää.
Linnut. Millainen on paratiisikolibrin soidintanssi? Entä kuinka vaivatta partakorppikotkat liitelevät saalista etsiessään? Lintujen maailmassa on myös erikoisia pesänrakentajia ja höyhenillään koreilijoita.
Hyönteiset. Suurin osa tunnetuista eliölajeista on hyönteisiä ja ne ovat sopeutuneet elämään mitä erilaisimmissa oloissa. Kuinka ne puolustautuvat vihollisia vastaan ja millainen on muurahaisten sienifarmi?
Saaliita ja saalistajia. Lihaa syövät nisäkkäät oppivat jo pieninä leikeissään saalistuksen alkeet, mutta eivät aiotut saaliitkaan taistelutta antaudu. Kuinka tähtikuonokontiainen saaliinsa havaitsee?
Syvyyksien elämää. Merten syvyyksissä asustaa joukko maapallon eriskummallisimpia eläimiä kalmareista meritähtiin. Muiden emojen tapaan mustekala on valmis tekemään kaikkensa poikastensa suojelemiseksi.
Kasvit. Paljain silmin on vaikea nähdä kasvimaailmassa käytäviä taisteluita. Kuinka lihansyöjäkasvit saalistavat ja miten rottinkipalmut pyrkivät valoon? Eräät siemenet lähtevät ilmaan kuin tykin suusta.
Kädelliset. Älykkyys, pitkäikäisyys ja kiinteä sosiaalinen verkosto ovat kädellisten menestyksen avaimia. Gorillojen ja rapuja etsivien karhupaviaanin lisäksi sukulaisistamme esittäytyy erikoinen uakari.
Masai Maran kansallisen suojelualueen ja Serengetin kansallispuiston läpi virtaavan Marajoen rannoilla elää Afrikan upein villieläinkanta. Joelle suuntautuu myös miljoonapäisen gnulauman vuotuinen vaellus.
Vasta kun aurinko on laskenut, lähtee leijona saalistamaan. Ihmissilmin ei kissapedon liikkeitä voi seurata, mutta nyt on uusi tekniikka erikoiskameroineen tullut avuksi. Millainen täsmäsaalistaja leijona oikein on?
Ikiaikaista villihevosten kavioiden jylyä voi yhä kuulla Euroopassakin. Saksassa, Münsterin alueella, elää ja voi hyvin Euroopan viimeinen villihevoslauma, jonka suojelemiseksi on tehty töitä jo 1800-luvun alusta. Dokumentin alussa on kevät, ja edellisvuonna paritelleet tammat ovat varsoneet laumaan leikkisiä uusia tulokkaita. Läheisissä metsissä ja soilla villisian pikkuporsaat opettelevat uusia taitoja, ja sammakot ovat kosiopuuhissa samalla, kun kolme kyykäärmettä kamppailevat keskenään naaraista. Villihevosten elinpiirissä viihtyy myös huuhkaja, jonka poikaset tutkivat uteliaina maailmaa. Huuhkajien lukumäärä romahti Saksassa vain kuuteenkymmeneen pariskuntaan, mutta nyt määrät ovat taas kasvussa. Myös villihevoset olivat sukupuuton partaalla, kun laumat olivat metsästyksen ja elintilan pienentymisen tuloksena huvenneet hälyttävästi vain kahteenkymmeneen hevoseen. Muuan saksalainen aatelinen antoi laumalle viimeisen mahdollisuuden hankkimalla niille luonnonsuojelualueen, jossa 350-päinen lauma elää tänäkin päivänä. Talvi on villihevosille armoton, kun laidunmaat jäätyvät. Mutta luonnonvalinta on karaissut hevoset kestämään koviakin aikoja. Niiden paksu turkki ja nokkeluus auttavat ne selviämään talven yli. Kevään koittaessa villihevoset ovat ainoan kerran vuodessa kontaktissa ihmisen kanssa. Tammat elävät laumassa koko ikänsä, mutta osa oreista kootaan ja myydään. Näin pienellä maantieteellisellä alueella elävässä laumassa ei voi olla kovin monta oria. Vuotuinen perinne varmistaa luonnonsuojelualueen tulevaisuuden.
Balkanin vuorilla, laaksoissa ja rannikoilla kasvaa yhä monisatavuotisia metsiköitä, joista sudet, karhut ja ilvekset ovat löytäneet turvapaikan itselleen. Suurella Skutarijärvellä on laskettu jopa 270 erilaista lintulajia. Balkan on satojen vuosien ajan ollut sotien ja poliittisten selkkausten näyttämönä. Ehkä juuri siksi iso osa seutua on säilynyt koskemattomana erämaana. Maisema muistuttaa enemmän Taru sormusten herrasta –tarinasta tuttua villiä luontoa kuin mikään muu koko Euroopassa. Moni eläinlaji, joka on kadonnut muualta Euroopasta, pitää Balkanin niemimaata viimeisenä turvapaikkanaan. Itävaltalaisdokumentti kuvaa upeasti mm. Montenegron, Serbian ja Albanian luontoa. Vaikka seudulta on tullut vähänlaisesti hyviä uutisia, monet villieläimet elävät täällä yhä eloaan aivan kuten niiden esi-isät satojen vuosien ajan.
Skotlannissa, Beinn Eighe-vuoren juurella sijaitsee henkeäsalpaavan kaunis Loch Mareen järvi. Alueen syrjäinen sijainti takaa eläimille rauhaisan turvapaikan, mutta taistelu ravinnosta käy sielläkin kiivaana. Jylhät vuoristomaisemat ovat monelle eläimelle vaikeakulkuisia, mutta siellä elää useita Iso-Britannian harvinaisimpia lintuja. Keväällä järvellä kuuluu kuikan kaikuva kutsuhuuto. Seutu tarjoaa vesilinnuille hyviä pesintäpaikkoja, tosin runsaiden sateiden takia on aina vaara, että nouseva vesi vie pesän mennessään. Merikotkia ei ollut seudulla sataan vuoteen, kunnes sinne siirrettiin pohjoismaisia merikotkia. Nyt vaikuttavan näköinen lintu on kotiutunut taas Skotlantiin. Loch Mareen saariin liittyy monia synkkiä taruja. Perimätiedon mukaan saariin haudattiin vainajia, jotta ne olisivat susilta turvassa. Kerrotaan myös tarinoita pakanajumalien palvomisesta ja härkien uhraamisesta saarilla. Pahamaineisin saarista, Isle Maree, ei näytä olevan merikotkienkaan lempipaikka, mutta läheiselle männikkösaarelle on muuttanut nuori kotkaperhe. Linnut asuvat samassa pesässä vuodesta toiseen, ellei niillä ole mitään syytä muuttaa. Kauriille olot ovat kovat, sillä sateinen, tuulinen ja kylmä ilmasto vaikeuttaa niiden ravinnonhankintaa, ja nälkäiset merikotkat väijyvät vasoja. Sääskiparvet voivat olla sietämätön riesa, mutta toisaalta moni eläin syö sääskiä tai niiden toukkia. Eräs näistä on komea sudenkorento, jonka toukat kehittyvät täällä kesäkuun sateiden aikaan.
Kulkijoiksi syntyneet. Miljoonille maapallon eläimille vaeltaminen on elinehto. Monarkkiperhosen taipaleella vasta neljäs sukupolvi pääsee määränpäähänsä ja joulusaarenmaataskurapujen tiellä on myös esteitä. Joulusaarenmaataskuravut ovat palaamassa sankoin joukoin synnyinseudulleen, mereen. Uroot marssivat etunenässä, naaraat jälkijoukoissa. Nuorten poikasten täytyy kuoriutua vedessä, mutta matkaa on kahdeksan kilometriä. Ravuille se merkitsee maratonia. Matkalla niiden täytyy ylittää mm. maantie ja paeta nälkäisten muurahaisten hyökkäystä. Vihdoin saksiniekat pääsevät meren rannalle, mutta sielläkin osa joutuu saaliinhimoisten kalojen ateriaksi. Selviytyneet uroot jäävät odottamaan parin päivän päästä saapuvia naaraita. Puolisen tuntia kestävän parittelun jälkeen urosravut palaavat metsään, mutta naaraat jäävät rannalle munimaan. Pian koko ranta näyttää liikkuvan punaisten pikkurapujen vilistäessä hiekkaa pitkin. Monarkkiperhoset ovat muuttamassa paikkaan, jossa ne eivät ole koskaan käyneet, mutta geeniperimän ansiosta niillä on suunta selkeänä mielessään. Matka on niin pitkä, että Meksikosta Kanadaan lentäminen kestää viisi perhosen elinikää. Meksikosta matkaan lähtenyt naaras laskee parisataa munaa reitin varrelle. Se tuntee kuolevansa pian mutta tietää, että sen jälkeläiset ottavat viestikapulan vastaan ja jatkavat matkaa kohti Kanadaa.
Tarve lisääntyä. Eläimillä on omaa elämääkin tärkeämpää tuottaa jälkeläisiä. Falklandin saarten isohylkeillä on erikoiset kosiomenot, samoin Sudanissa asuvilla harvinaisilla antiloopeilla.
Taistelu aikaa vastaan. Vuodenaikojen vaihtelu ja sään äkilliset muutokset pakottavat monet eläimet liikkeelle. Millaisia koettelemuksia mursut ja hanka-antiloopit kohtaavat vuotuisella vaelluksellaan?
Ravinnon perässä. Nälän uhatessa vaeltavat Malin norsut yli valtavan aavikon etsimään ruokaa. Valkohait matkaavat tuhansia kilometrejä Havaijilta Meksikon rannikolle, jossa onkin katettuna oikea pitopöytä.
Espanjan ja Ranskan rajaseudulla kohoava Pyreneiden vuoristo on monen harvinaisen kasvin ja eläimen kotiseutua. Karhujen ja partakorppikotkien lisäksi vuorten rinteillä temmeltävät runsaslukuisina myös poikasiaan paimentavat murmelit. Niittyjen kukkaloisto puhkeaa kuin yhdessä yössä, kun katkerot ja kämmekät alkavat kukkia sopivan kevätsään koittaessa. Kahden vuoden ajan kuvattu dokumentti näyttää lumoavan Pyreneiden neljä vuodenaikaa. Ilves ehdittiin jo metsästää sukupuuttoon Pyreneiltä, mutta kissapetoja on tuotu Ranskan puoleisille Pyreneille, jotta kannat saataisiin elpymään. Uudempi tulokas on myös murmeli, joka istutettiin vuoristoon 1940-luvulla. Ne valloittivat nopeasti koko Keski-Pyreneet. Kevätaurinko houkuttelee ne onkaloistaan. Talven aikana huvennut paino on kerättävä takaisin, ja siksi murmeli käyttää suuren osan kesästä syömiseen. Alueilla on yöpynyt tuhansia kurkia. Ne ovat talvehtineet etelässä, mutta palaavat nyt asuinsijoilleen Keski-Eurooppaan. Pyreneet ne ylittävät vasta, kun voimakkaat pohjoistuulet taukoavat. Parvi on odottanut sopivaa tilaisuutta jo muutaman viikon. Tänään lentosää kolmen ja puolen kilometrin korkeudessa on hyvä, ja matka voi jatkua.
Läntisen Australian rannikolla elää maailman suurin pullonokkadelfiininen yhdyskunta, ja haipoukamassa asuu myös rauskuja, merikilpikonnia, ryhävalaita ja merilehmiä. Tarina alkaa joulukuussa, kun delfiinilauman matriarkka Puck on viimeisillään raskaana. Eräänä tähtikirkkaana yönä hän lähtee omille teilleen ja palaa aamulla delfiininpoikanen vierellään. Muu lauma kerääntyy pienen uimarin ympärille tervehtimään tulokasta, Samua. Miten Puckin muut jälkeläiset suhtautuvat nuorimpaan? Vanhempi tytär Kia synnyttää samoihin aikoihin, mutta esikoinen joutuu hain saaliiksi. Emo tarvitsee kaikki taitonsa pitääkseen vastasyntyneen poikasensa Samun hengissä, sillä lahdenpoukama on haiden saalisvesiä. Dokumentissa seurataan, miten delfiininpoikanen opettelee kalastamaan ja miten tämä vain muutamassa kuukaudessa muuttuu vahvemmaksi ja rohkeammaksi. Mutta toukokuuhun mennessä myös hailauma on saanut paljon uusia tulokkaita. Melkein puolet delfiininpoikasista menehtyy alle kolmivuotiaina, joten Samu voi olla vakavassa vaarassa.
Australian pohjoisosissa elävä tonninpainoinen suistokrokotiili pystyy kuivan kauden pitkittyessä olemaan kuukausia syömättä. Maalla liikkuessaan krokotiili on hidas liikkeissään, mutta vedessä sen notkeus hämmästyttää. Se kykenee pysymään veden pinnan alla tunteja, ja sen keho on täysin sopeutunut elämään vedessä. Ovela saalistaja osaa kyllä ottaa omansa ja kamppailla tarvittaessa lajikumppaneitaan vastaan. Sadekauden koittaessa suistokrokotiiliuroot puolustavat uhmakkaasti reviiriään kilpailijoilta samalla, kun silmäilevät mahdollisia kumppaneita. Uroot parittelevat useiden naaraiden kanssa, kun taas raskaana olevat naaraat käyttävät paljon aikaa suuren pesän rakentamiseen. Varhaislapsuudessaan krokotiili on haavoittuvin, sillä vaikka emo suojelisi poikasiaan, se ei voi ehtiä joka paikkaan. Osa vastakuoriutuneista krokotiileistä hukkuu tulvan viedessä pesän mennessään, osa jää ohikuljeksivan dingon saaliiksi, ja myös kuivuus on vakava uhka. Veden huvetessa sekä pienet että suuret krokotiilit joutuvat vaeltamaan pitkiä matkoja kosteikkojen ja varjon perässä.
Keväällä merijää alkaa rakoilla, ja pienet jääkarhunpennut ilmaantuvat pesästään tutkimaan uutta maailmaa. Yksi karhuperhe matkaa jo koko ajan ohenevan jääpeitteen poikki hylkeitä vaanien, kun taas toinen on jäänyt eristyksiin saarelle, missä saalistettavaa on niukasti. Norjan Huippuvuorilla asustavien jääkarhujen touhuja on nerokkaiden vakoilukameroiden avulla päästy seuramaan tarkemmin kuin koskaan. Kamerat tallentavat kahden karhuperheen erilaiset kohtalot lähietäisyydeltä. Dokumentissa nähdään, miten jääkarhut metsästävät hylkeitä ja merilintuja, kisailevat ja nahistelevat keskenään ja opettelevat kosiorituaaleja. Niiden luontainen älykkyys ja uteliaisuus auttavat niitä selviämään kevään sulattaessa jääkenttiä. Kuinka mahtaa käydä, kun karhut vihdoin keksivät kamerat?
Norjan Huippuvuorilla asustavien jääkarhujen touhuja on nerokkaiden vakoilukameroiden avulla päästy seuramaan tarkemmin kuin koskaan. Miten pienet pennut ilmaantuvat pesästään tutkimaan uutta maailmaa?
Botswanassa elävä pahkasikaemakko on rohkeuden perikuva huolehtiessaan jälkikasvunsa turvallisuudesta. Poikkihammas on pienen sikaperheen matriarkka, joka porsi kolme kuukautta sitten kolme tyttöpossua. Se ei ole koskaan saanut koko pahnuettaan selviämään, vaan villipedot verottavat joka vuosi joukkoa, onhan pikkupossu helppo saalis nopealle kissapedolle. Alle 40 % pahkasian porsaista elää yksivuotiaiksi. Aukealle paikalle hyökätessään leijona tai leopardi ei välttämättä pärjää pahkasialle, joka on nopea juoksija, ja isommat kissaeläimet luopuvat usein kisasta, jos helpompikin saalis on näköpiirissä. Pienemmät kissapedot ovat vaarallisempia, sillä esimerkiksi gepardi kykenee jahtaamaan pahkasian näännyksiin. Pahkasika käyttää maakoloja ja luolia suojautuakseen villipetoja vastaan. Parhaiden yöpymisluolien suuaukko on ahdas, mutta sisälle mahtuu koko possuperhe nukkumaan. Kuivasta kaudesta huolimatta ruoho on säilynyt rehevänä, ja niityt houkuttelevat perheen syömään, mutta tarkkaavaisuus ei voi koskaan raueta täysin. Pedot osaavat käyttää pienimpiäkin heikkouksia hyväkseen. Kuinka käy pahkasian pahnueen?
Australian koillisrannikon Iso valliriutta on yli 2000 km pitkä, ja sen alueella kukoistaa mitä erilaisimpia eliöyhteisöjä. Moni eläin taittaa mahtavia taipaleita päästäkseen Ison valliriutan tuntumaan: kilpikonnat uivat tuhansien kilometrien matkan Tyynenmeren poikki, ja valaat saapuvat sinne joka vuosi Antarktikselta. Riutta elää ja muuttuu koko ajan sään, vuorovetten, auringon ja kuun tahdistamana. Miltä sen vedenalainen maailma näyttää ja kuinka riutta on syntynyt? Vain seitsemän prosenttia valliriutasta on korallia. Muu osa koostuu ikään kuin vedenalaisesta viidakosta, jossa on saarekkeita, hiekkatasankoja ja meriruohoniittyjä. Sen eläimet ovat riippuvaisia toinen toisistaan, ja ilman niitä ei olisi olemassa riuttaakaan. Sarjan lopussa pohditaan, miten tiiviisti elämä Isolla valliriutalla liittyy Maan kohtaloon, ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa riutan tulevaisuuteen.
Vain seitsemän prosenttia riutasta koostuu koralleista, joten alueelta löytyy maailman vanhin viidakko ja valtavia mangrovesoita. Sata vuotta sitten uponnut SS Yongala tarjoaa kodin monille riutan asukeille.
Iso valliriutta on maapallon kannalta elintärkeä, sillä monet linnut, kalat ja kilpikonnat matkaavat sinne tuhansien kilometrien päästä. Miten ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan riutan eliöyhteisöihin?
1/4. Viidakot. Maailmassa on paikkoja, jotka kuhisevat elämää, mutta mikä tämän luonnon yltäkylläisyyden oikein saa aikaan? Vastausta ryhdytään etsimään lintulajistoltaan runsaista Panaman sademetsistä.
2/4. Ruohosavannit. Kuinka Kenian sarvikuonot hyödyttävät savannilla laiduntavia antilooppeja? Brasilian cerradolla harjasusien ruokavalioon kuuluu myös hedelmiä. Entä millaisen ekolokeron akaasia tarjoaa?
2/4. Metsät. Saksan sankkojen metsien uumenissa aika tuntuu pysähtyvän. Mutta metsän omien asukkaiden on oltava valppaina niin ravinnonhaussa kuin petojenkin varalta. Ilveskin on taas palannut Saksan metsiin.
3/4. Vuoristot. Pelkkiä kallioita eivät Saksan mahtavat vuoristot ole ja aikakamera paljastaa millaisia muutoksia siellä on käynnissä. Vuoristojen alarinteillä kasvaa myös komeita metsiköitä kuten Pfälzerwaldissa.
4/4. Joet ja järvet. Saksan läpi kulkevat Euroopan suurimmat joet Rein, Elbe ja Tonava ja joilla ja järvillä riittää monenlaisia kalastajia. Vesistöjen tienoot ovat myös lintujen tärkeitä pesimäalueita.
Salametsästys hävitti kaikki Sariskan suojelualueen tiikerit Intiassa, mutta tiikerin puolustajat eivät lannistuneet. Alueelle siirretään tiikeripari, joiden jälkeläisten toivotaan valtaavan tienoot omikseen.
2/5. Savanni. Itä-Afrikan ruohotasangoilla yllättävät säänmuutokset ovat koulineet eläimistä nokkelia saalistajia ja makupala kannattaa napata vaikka leijonan naamalta. Kosteikon monneja vaanii outo siipiniekka.
3/5. Kongo. Keskisen Afrikan sademetsät kuhisevat elämää: simpanssit ovat hunajan kimpussa ja sammakot mittelevät potkunyrkkeilyssä taitojaan. Norsujen yhteenotto saa muut eläimet etsimään piilopaikkoja.
4/5. Hyväntoivonniemi. Afrikan eteläkärki on kahden merivirran kohtauspaikka, jonne sardiinivaellus houkuttelee ulapoiden suurimpia saalistajia. Mutta millainen on vasta vuonna 2005 löytynyt sademetsä?
1/3. Synty. David Attenborough tutustuu syrjäisten Galapagossaarten ainutlaatuiseen luontoon ja tarkastelee aluksi tuliperäisten saarten syntyä. Kuinka ensimmäiset kasvit ja eläimet aikoinaan sinne saapuivat
2/3. Valloitus. Erilaiset eläimet ja kasvit alkoivat vähitellen vallata karuja Galapagossaaria kodikseen, mutta oman elintilan löytäminen vaati sopeutumista. Mitä erikoisuuksia luonnon laboratoriossa syntyi?
3/3. Ihmemaa. David Attenborough pohtii Galapagossaarten luonnon monimuotoisuutta, joka sai selityksekseen yhden tieteen upeimmista teorioista. Miltä saarten tulevaisuus luonnollisen valinnan perusteella näyttää?
Afrikan mantereen eteläosan edustalla kohtaa kylmä läntinen Benguelanvirta Intian valtamereltä saapuvan lämpimän Agulhasinvirran. Alueella on omaleimainen ja runsas eliöstö ja virrat vaikuttavat myös mantereen
Intialaisen Ranthambhoren kansallispuiston naarastiikeri Machli on ollut monien luonto-ohjelmien tähti, mutta nyt se on käynyt vanhaksi ja raihnaiseksi. Aikoinaan se oli viidakon kiistaton valtias.
Mitä yli 200-vuotiaaksi elävä grönlanninvalas on ehtinyt kokea elämänsä aikana? Sukupuutto on ollut lähellä, mutta onneksi valas rauhoitettiin jo vuonna 1935.
Eläimet ovat valmiita uskomattomiin suorituksiin pariutumiskumppania etsiessään. Laulun ja tanssin lisäksi turvaudutaan joskus tappeluihinkin tai erikoisen hajuviestin lähettämiseen halutulle kumppanille. Tuotanto BBC, Iso-Britannia.
Saman surikaattiklaanin elämää on seurattu 20 vuoden ajan ja tutkijat ovat saaneet kerätyksi kosolti tietoa surikaattien yhdyskunnasta. Miten kaikki alkoi ja mitä uusimmat havainnot pörröturkeista paljastavat? Tuotanto BBC, Iso-Britannia.
1/3. Hiekkaa, tuulta ja tähtiä. Arabian niemimaa oli muinoin yksi maailmankaupan keskuksista ja beduiinien karavaanit halkovat yhä valtavaa hiekkaerämaata. Mutta myyttinen yksisarvinen on nyt nimetty uudestaan. Tuotanto BBC, Iso-Britannia.
2/3. Kadonnut maailma. Dhofarin vuoriston sademetsä on kameleonttien ja mesimäyrien mieleen ja rannikko houkuttelee puoleensa harvinaisia valaita ja kilpikonnia. Mutta millainen onkaan eteläarabianleopardi? Tuotanto BBC, Iso-Britannia.
3/3. Muuttuva erämaa. Ihmisen toiminta on jättänyt jälkensä Arabian niemimaalle ja pakottanut alueen eläimet keksimään uusia selviytymiskeinoja. Millaiselta alue voisi näyttää öljyvarojen ehdyttyä? Tuotanto BBC, Iso-Britannia.
Serengetin ruohotasangolla elävät korvakoirat käyttävät ravinnokseen hyönteisiä, joiden lähettämät ultraäänet ne kykenevät havaitsemaan suurilla korvillaan. Poikasensa ne kasvattavat maanalaisissa pesissä.Tuotanto NHK, Japani.
Kun tornipöllön kotilato puretaan, sen on lähdettävä etsimään uutta majapaikkaa ja matkallaan se tapaa muita sukulaisiaan, sarvi- ja suopöllöjen lisäksi myös huuhkajan. Miksi pöllö niin usein yhdistetään kuolemaan? Tuotanto In-Film/ORF, Itävalta.
Ala-Saksin osavaltiossa sijaitsevalla Lüneburgin nummella ovat ihmiset ahertaneet vuosisatojen ajan. Siellä voi kuitenkin yhä tavata torailevia teeriä, mäyriä ja villisikoja ja kurjenpoikasia emojensa suojissa. Tuotanto: EGO Film/NDR Naturfilm/Doclights, Saksa.
Maapallolla on elänyt skorpioneja jo 400 miljoonan vuoden ajan ja nykyään niitä tunnetaan noin 1500 lajia. Ne ovat sopeutuneet elämään niin sademetsissä kuin aavikoillakin ja skorpionin pisto voi tappaa jopa ihmisen. Tuotanto: ORF, Itävalta.
Alaskan länsirannikolla on runsaasti mustakarhuja ja harmaakarhuja. Tulivuorien ja jäätikköjen maisemissa asustaa myös mustakarhun harvinainen alalaji kermodeskarhu. Lohi on senkin herkkua, mutta myös marjat maistuvat. Tuotanto: Tesche Dokumentarfilm-Produktion, Saksa.
1/3. Suuri perhe. Meillä on iso joukko kädellisiä sukulaisia, jotka ovat sopeutuneet elämään niin viidakoissa, savannilla kuin vuorillakin. Tapaamme tänään mm. pikkumarmosetin ja värikäsnaamaisen mandrillin. Tuotanto BBC, Iso-Britannia.
2/3. Perheyhteys. Kuinka kädelliset sukulaisemme valitsevat toverinsa ja mistä ne tietävät, keneen voi luottaa? Laumassa vallitsee tarkka arvojärjestys ja yhteisöllisyydestä on etua kaikille lauman jäsenille. Tuotanto BBC, Iso-Britannia.
3/3. Älyä ja oivallusta. Kädelliset serkkumme osaavat käyttää työkaluja ja ratkoa ongelmia ja ne pystyvät ilmentämään tunteitaan - aivan kuten me ihmisetkin. Kuinka älykkäitä ne todella ovat? Tuotanto BBC, Iso-Britannia.
1/2. Mosambikin rannikon pullonokkadelfiinit ovat saaneet seurakseen ryhmän kameroin varustettuja vakoilijarobotteja. Väli-Amerikassa pääsevät pyöriäisdelfiinit esittelemään korkkiruuvihyppyjään kameralle. Tuotanto: BBC, Iso Britannia.
2/2. Millaista vauhtia pitää maailman nopein delfiini, suihkupyöriäinen, ja kuinka pullonokkadelfiinit keskenään kommunikoivat? Piilokamerarobotti pääsee yllättäen keskustelemaan delfiininpoikasen kanssa. Tuotanto: BBC, Iso Britannia.
Etelämantereella elävien keisaripingviinien elinympäristö on haastava. Siitä huolimatta ne pystyvät elämään ja tuottamaan jälkeläisiä siellä. Keisaripingviinin elämänkaari munasta aikuiseksi meren ja jään asukkaaksi.
1/3. Avoimen taivaan alla. Miltä maailma näyttää eläinkunnan pienten otusten näkökulmasta? Afrikan savannilla hyppypäästäisen elinehtona on nopeus ja USA:n aavikolla heinäsirkkahiiri ei kavahda edes skorpionia.
2/3. Metsien kätköissä. Pohjois-Amerikan metsiköissä maaoravilla on kiire kerätä pähkinöitä talven varalle. Borneossa tupaija etsii päivisin ravintoa ja yöllä ovat samoissa puuhissa kummituseläimet. Tuotanto: BBC, Iso Britannia.
3/3. Kaupunkiviidakot. Rio de Janeirossa on pieni marmosetti eksynyt kumppaneistaan ja joutuu yksin kohtaamaan kaupungin vaarat. Pulassa on myös Tokiossa elävä sarvikuonokas, joka lähtee etsimään turvapaikkaa. T: BBC. Tuotanto: BBC, Iso Britannia.
1/2. Aurinko luo planeettamme vuorokausirytmin ja eläimet ovat sopeutuneet käyttämään hyödykseen valon ja lämmön vaihteluita. Thaimaassa gibbonit tervehtivät aamunkoittoa laulaen, hämärä saa lepakot liikkeelle. Tuotanto: BBC, Iso Britannia.
2/2. Aurinko luo planeettamme vuorokausirytmin ja eläimet ovat sopeutuneet käyttämään hyödykseen valon ja lämmön vaihteluita. Thaimaassa gibbonit tervehtivät aamunkoittoa laulaen, hämärä saa lepakot liikkeelle. Tuotanto: BBC, Iso Britannia.
1/5. Kolme karhua. Minnesotassa on karhuemo saanut kolme poikasta ja olemassaolon taistelu alkaa siitä hetkestä, kun ne uskaltautuvat pesän ulkopuolelle. Kuinka suojautua saalistajilta ja mistä saada ruokaa? T: BBC.
2/5. Leijonan tarina. Millaisia vaaroja pieni pentu joutuu kokemaan ensimmäisten elinviikkojensa aikana? Oma emo on vastasyntyneen paras turva ja leijonaäidillä onkin vilkas pentu kaitsettavanaan.
3/5. Apinan tarina. Srilankalaisen makakipennun kotina on vanha temppeli, jossa perheillä on tiukka arvojärjestys. Pentu kuuluu alimpaan kastiin, joten sen on opittava löytämään oma paikkansa. T: BBC.
4/5. Norsun tarina. Pohjois-Keniassa luonto on sateiden jälkeen kauttaaltaan vihreä, mutta norsulauman asiat ovat huonolla tolalla. Salametsästäjät ovat liikkeellä ja pieni norsunpoikanenkin kokee kovia. T: BBC.
5/5. Mangustin tarina. Kalaharin autiomaassa on pitkä kuivuus ajanut mangustiklaanin ahtaalle. Mistä saada ruokaa? Pieni mangustinpoikanen joutuu perheineen taistelemaan tosissaan selvitäkseen hengissä. T: BBC.
1/5. Sansibar - jättiläisten maa. Sansibarin saaristo Afrikan itärannikolla on ollut tunnettu mausteistaan satojen vuosien ajan. Saarilla elää myös jättiläismäisiä rapuja ja rantavesissä voi nähdä valtavia valashaita.
2/5. Karibian saaristomeri. Karibianmeren saaristoon lasketaan kuuluvan yli 7000 saarta. Trinidadin rantahiekat ovat kilpikonnien muninta-aluetta ja saarten kukkaloisto houkuttaa puoleensa kolibreja.
3/5. Galápagos - Darwinin paratiisi. Galápagossaarien eläimistö hätkähdytti erikoisuudellaan Charles Darwinia pohtimaan luonnonvalinnan periaatteita. Kuinka valtaviksi saarten kilpikonnat voivat kasvaa?
4/5. Sri Lanka - monsuunisaari. Viikkoja kestävät monsuunisateet piiskaavat Sri Lankan tasankoja, mutta sen jälkeen sateeton jakso kestää kuukausia. Srilankanleopardi tietää, mistä silloin saalista voi löytää.
5/5. Hebridit - legendojen maa. Skotlannin länsirannikolla sijaitseviin Hebrideihin kuuluu yli 500 saarta ja ne ovat hylkeiden ja merilintujen mieluisia pesimäalueita. Saarilla elää myös Britannian kookkain hirvieläin.
1/2. Uhattuina. Eteläafrikkalaiseen Krugerin kansallispuistoon on syntynyt kaksi äärimmäisen harvinaista valkoista leijonanpentua. Poikkeavat naaraspennut joutuvat heti saalistajien silmätikuiksi.
2/2. Eloonjäämistaistelu. Nuoret leijonanpennut opettelevat saalistamaan, mutta valkoisen leijonan on mahdotonta piiloutua ruohikkoon. Yllättäen ne ryhtyvät vaanimaan vaarallista ja voimakasta afrikanpuhvelia.
1/3. Hiekkaa, tuulta ja tähtiä. Arabian niemimaa oli muinoin yksi maailmankaupan keskuksista ja beduiinien karavaanit halkovat yhä valtavaa hiekkaerämaata. Mutta myyttinen yksisarvinen on nyt nimetty uudestaan.
2/3. Kadonnut maailma. Dhofarin vuoriston sademetsä on kameleonttien ja mesimäyrien mieleen ja rannikko houkuttelee puoleensa harvinaisia valaita ja kilpikonnia. Mutta millainen onkaan eteläarabianleopardi?
3/3. Muuttuva erämaa. Ihmisen toiminta on jättänyt jälkensä Arabian niemimaalle ja pakottanut alueen eläimet keksimään uusia selviytymiskeinoja. Millaiselta alue voisi näyttää öljyvarojen ehdyttyä?
1/5 Malesia. Malesiaan kuuluvat niemimaan eteläisin pää ja pääosa Borneon saaresta. Päiväntasaajan sääolosuhteet mahdollistavat monipuolisen luonnon kirjon, jota uhkaa palmupuun viljelyn laajeneminen.
2/5 Thaimaa. Alavan etelän, koillisen ylänköjen ja vuoristoisen pohjoisen kohtauspaikkana Thaimaan luonto on sulatusuuni, jossa elävät erilaiset nisäkkäät, linnut ja alkukantaiset eliöt.
3/5 Kambodza. Kaakkois-Aasian suurin sisämaajärvi Tonle Sap ja Mekong-joki sivuhaaroineen on haasteellinen elinympäristö eläimille monsuunikausien vaihtelun vuoksi.
4/5 Vietnam. Vietnamin luonto on toipumassa vuosikymmeniä kestäneestä sodasta ennallistamistoimien avulla ja maahan on perustettu useita suojelualueita. Alueelta on löydetty myös uusia lajeja.
5/5 Lounais-Kiina. Himalajan lumihuippuiset vuoret, lauhkeat laaksot ja trooppiset sademetsät muodostavat Lounais-Kiinan salaisen keitaan.
1/2. Thaimaassa on yli 50 suojeltua kansallispuistoa, joiden harvinaiseen ja mielenkiintoiseen kasvillisuuteen ja eläimiin tutustumme.
2/2. Thaimaassa on yli 50 suojeltua kansallispuistoa, joiden harvinaiseen ja mielenkiintoiseen kasvillisuuteen ja eläimiin tutustumme.
Nuorella Hamilton-manaatilla on ollut kova elämä. Se menetti emonsa ja loukkaantui itsekin pahoin. Manaattimme voittaa kuitenkin vaikeudet ja Floridan jokimaisemissa kuvattu tarina saa onnellisen lopun.
Namibian Hoanibin aavikkolaakson karussa luonnossa elefantit ovat sopeutuneet kuivuuteen. Niiden elämä on kovaa kamppailua, jossa selviytyminen riippuu veden löytämisestä tai pelastavasta sateesta.
Maailman tiheimmin asuttu kaupunki sijaitsee meren alla. Indonesian syrjäisillä vesillä kuvattu eeppinen tutkimusretki kertoo tämän yhdyskunnan merieläinten ja kasvien sopusointuisesta elämästä.
Susi elää saalistamisesta. Yleensä laumaa johtaa alfa-uros, mutta Yellowstonen luonnonpuistossa eräs naarassusi saa johtajan aseman ja johtaa laumaansa vastoinkäymisistä huolimatta menestyksekkäästi.
Intialaisen Ranthambhoren kansallispuiston naarastiikeri Machli on ollut monien luonto-ohjelmien tähti, mutta nyt se on käynyt vanhaksi ja raihnaiseksi. Aikoinaan se oli viidakon kiistaton valtias. T: BBC. (U)
Maailmankuulu dokumentaristi David Attenborough tutustuttaa meidät paratiisilintujen maailmaan ja kertoo, miten nämä kiehtovat ja salaperäiset linnut ovat innoittaneet meitä jo 500 vuoden ajan. Tuotanto: BBC.
Kuinka hyisen kylmään elinympäristöön syntyneet eläinpienokaiset selviytyvät ensimmäisistä elinkuukausistaan? Pingviinien, naalien, lumiapinoiden ja jääkarhun poikasten on samalla opittava myös etsimään ravintoa. Tuotanto BBC.
1/6 Ensimmäiset askeleet. Vastasyntynyt eläin on hyvin haavoittuvainen ja sen on nopeasti opittava elämän perustaidot. Tuotanto BBC.
2/6 Itsenäistyminen. Täysikasvuisina eläinten on ensimmäistä kertaa kohdattava ympäröivät vaarat yksin. Selviytyminen vaatii paljon erilaisia taitoja. Tuotanto BBC.
3/6 Koti. Kodin löytäminen ja sen puolustaminen vaatii eläimiltä sekä nokkeluutta että voimaa. Tuotanto BBC.
4/6 Valta. Myös eläinten maailma on valtataistelua johtaja-asemasta. Sillä, joka voittaa tämän taistelun on paremmat mahdollisuudet pysyä pitkään hengissä. Tuotanto BBC.
5/6 Pariutuminen. Tanssia, väriä, intohimoa, mutta myös pettymyksiä ja väkivaltaa kuuluu eläinten pariutumisrituaaleihin. Tuotanto BBC.
6/6 Vanhemmuus. Eläinvanhempien täytyy suojella ja ruokkia pienokaisiaan. Aikuiseksi kasvaneet poikaset ovat merkki vahvuudesta ja onnistumisesta. Tuotanto BBC.
Kaukasuksen vuoristoalueen luonto on monipuolinen: korkeita vuoristoalueita, reheviä subtrooppisia metsiä, aavikko- ja vesialueita. Alueella viihtyvät mm. saiga-antiloopit, syyriankarhut, ilvekset ja 400 lintulajia.
Miten suurin pöllömme muuttui erakosta kaupunkilaiseksi? Luontodokumentti Huuhkajan jäljillä kertoo suurimman pöllömme tarinan. Viimeisten 50 vuoden aikana huuhkaja on muuttunut takametsien asukista moderniksi kaupunkilaiseksi.
Uusi dokumentti seuraa majavaperhettä kahden vuoden ajan. Majava on saavuttanut kuuluisuutta metsurina ja luomalla taidokkaita pesä- ja patorakennelmia. Elokuvassa seurataan majavaperhettä monissa puuhissa.
1/5. Tuoja ja hävittäjä. Miten maailman suurin luonnonilmiö monsuuni vaikuttaa monimuotoiseen luontoon ja eri kulttuureihin laajalla alueella aina Australian pohjoisrannikolta Himalajan huipuille? T: BBC.
2/5. Tulva. Monsuuni saapuu viimein täydessä voimassaan ja tämä dramaattinen sääilmiö pääsee valloilleen Intian niemimaalla ja Kaakkois-Aasiassa, ensimmäisistä sadepisaroista aina rankkasateisiin. T: BBC.
3/5. Kuivuus. Kekseliäs elämä löytää keinot selviytymiseen luonnon katastrofaalisista muutoksista kuivalla kaudella, alkaen Pohjois-Intian tuulenpuremilta aavikoilta aina Borneon sademetsiin. T: BBC.
4/5. Yltäkylläiset saaret. Aasian ja Australian välisen monsuunialueen ytimessä on tuhansia trooppisia saaria. Niiden monimuotoinen elämä on vulkaanisen alkuperän ja monsuunien ansiota.
5/5. Muodonmuutos. Monsuunivaihtelut ovat nostaneet sivilisaatioita kukoistukseen ja sitten tuhonneet ne. Ihmiskunnan resurssien tarpeen kasvaessa tällä herkällä alueella, mikä on sen tulevaisuus? T: BBC.
Alppien vesistöt muodostavat erityislaatuisen ympäristön, joka on suurelta osin yhä koskematon. Tämä ainutlaatuinen luonto ja sen kätkemät salaisuudet esitellään nyt ensimmäistä kertaa katsojille.
Kimalaiset ovat kiltimpiä kuin serkkunsa ampiaiset, ja pörröisempiä kuin siskonsa mehiläiset. Uusinta kameratekniikkaa käyttäen tutustutaan vähän tutkittuun kimalaisten elämään.
1/3. Vaarallinen maailma. Brasiliassa elävillä kapusiiniapinoilla, isosaukoilla ja koateilla on täysi työ varjella vastasyntyneitä poikasiaan. Lähistöllä näet vaanii nälkäisiä jaguaareja ja kaimaaneja. T: BBC.
2/3. Tulvan armoilla. Rankkasateiden aikaan elinympäristö muuttuu ja isosaukkojen poikasten on kiireesti opittava uimaan. Koattien ravinto uhkaa jäädä veden alle, mutta kuinka kapusiiniapinat selviävät? T: BBC.
3/3. Kuivuuden kourissa. Kuivuus tuo mukanaan rajut metsäpalot ja eläinten on käytettävä kaikkia keinoja selvitäkseen. Kumppanikin on löydettävä, jotta jälkeläiset syntyisivät parempien aikojen koittaessa. T: BBC.
1/5. Villeiksi syntyneet. Pohjois-Amerikan mannerta ja sitä ympäröiviä rannikkovesiä asuttavat eläimet käyvät kiihkeää taistelua ravinnosta ja myös saalistajia vastaan. Utahin autiomaassa etsivät mustangit vettä.
2/5. Ei piilopaikkaa. Myrskyt ja lumipyryt koettelevat eläinten kestokykyä ja Etelä-Dakotassa on preerikoiden suojauduttava polttavaa aurinkoa vastaan. Kuinka hämähäkit onnistuvat ruohistossa löytämään kumppaninsa?
4/5. Rannikon vaaroja. Yhdysvaltain rannikot ovat toistuvasti joutuneet hirmumyrskyjen kouriin. Kaliforniassa muuttohaukan pesälle mielivät myös saalistajat ja Miamin rannikkovedet kuhisevat haita.
5/5. Lainsuojattomia ja luurankoja. Aavikoilla ovat niin ihmiset kuin eläimetkin luonnonvoimien armoilla. Millaisin keinoin Kuolemanlaakson ja Meksikon aavikoiden eläimet onnistuvat pysyttelemään hengissä?
1/3. Suuri perhe. Meillä on iso joukko kädellisiä sukulaisia, jotka ovat sopeutuneet elämään niin viidakoissa, savannilla kuin vuorillakin. Tapaamme tänään mm. pikkumarmosetin ja värikäsnaamaisen mandrillin.
2/3. Perheyhteys. Kuinka kädelliset sukulaisemme valitsevat toverinsa ja mistä ne tietävät, keneen voi luottaa? Laumassa vallitsee tarkka arvojärjestys ja yhteisöllisyydestä on etua kaikille lauman jäsenille.
3/3. Älyä ja oivallusta. Kädelliset serkkumme osaavat käyttää työkaluja ja ratkoa ongelmia ja ne pystyvät ilmentämään tunteitaan - aivan kuten me ihmisetkin. Kuinka älykkäitä ne todella ovat?
Ruotsalaismetsikön tammi tarjoaa suojaa ja ravintoa monille eri eläimille kaikkina vuodenaikoina. Linnut kisaavat parhaista pesäpaikoista keväällä ja myöhemmin ovat terhot ja kaarna kysyttyä herkkua.
1/4 Punaisten kengurujen erämaa. Nämä jättikokoiset pussieläimet ovat täydellisesti sopeutuneita Australian sydänmaiden kuivuuteen ja kuumuuteen, jossa ihminen menehtyisi muutamassa tunnissa.
2/4 Jurakauden viidakko. Koillis-Australian salaperäisen trooppisen sademetsän asukit, kuten puissa kiipeilevät kengurut, jättikrokotiilit ja kasuaarit, ovat kuin suoraan esihistoriallisilta ajoilta.
3/4 Vompatin valtakunta. Australian etelätasankojen kuivuudessa elävät vompatit ovat selviytymisen mestareita, jotka säästävät energiaa nukkumalla paljon. Miten ne selviävät uusista haasteista?
4/4 Koalametsä. Itä-Australian eukalyptusmetsät ovat kuuluisia hellyttävistä koaloistaan mutta niissä asuu runsaasti myös muita lajeja. Eivätkä koalatkaan ole niin söpöjä parittelukauden alkaessa.
1/4 Ikuinen rajaseutu. Joka kevät Kanadan itärannikkolla ryhävalaat saapuvat syömään villakuoreita. Samaan aikaan jääkarhut vaeltavat pakenevan jääpeitteen mukana pohjoiseen.
2/4 Villi länsi. Kanadan länsiosat aina rannikolle saakka ovat vehreitä ja täynnä villielämää. Seuraamme lohien nousua jokiin ja sitä miten muut lajit hyödyntävät niitä ravinnonlähteenä.
3/4 Sydänmaat. Kanadan sydänmaat sisältävät valtavia metsiä, lukemattomia järviä ja kumpuilevia preerioita. Aikoinaan intiaanikansakunnat ja puhvelit asuttivat lukuisina näitä alueita.
4/4 Jään reuna. Kanadan arktiset alueet ovat jään valtakuntaa. Ne ovat jääkarhulle ihanteellisia maita. Toisaalta lyhyt arktinen kesä on intensiivistä aikaa luonnossa, kun yli puolet merijäästä sulaa.
Madagaskar on maailman neljänneksi suurin saari, jonka eristäytynyt luonto sisältää monia ominatakeisia ja ainutlaatuisia eläin- ja kasvilajeja, kuten lemuridae-kädelliset makit ja niiden eri alalajia.
Kiinassa pyritään auttamaan isopandaa tämän rakastetun lajin kamppaillessa sukupuuttoa vastaan. Pääsemme tutustumaan pandakeskusten menestyksekkääseen työhön ja niiden valloittaviin pandoihin.
Nämä normaalisti vähällä huomiolle jäävät otukset ovat upean omituisia ja epätavallisia. Ne ovat kehittäneet omat harvinaiset tapansa sopeutua evoluutionsa aikana erilaisiin vaikeisiin haasteisiin. Tuotanto: BBC.
Maapallolla on vain viidessä järvessä pysyvä hyljekanta. Norppakuvaaja Juha Taskinen ja hyljetutkija Mervi Kunnasranta matkasivat ensimmäisinä maan sulkemien hylkeiden luo selvittääkseen kuinka hylkeet olivat järviin joutuneet ja mitä niille kuuluu. Tuotanto: Norppa Taskinen.
1/7. Menestyksen avain. Useimmiten saalistaja epäonnistuu. Menestymiseen tarvitaan tärkeä taito, kuten nopeus tai vaivihkaisuus, kestävyys tai voima, ryhmätyö tai äly. T: BBC.
2/7. Vuodenaikojen otteessa. Vuodenajat aiheuttavat monissa ympäristöissä täydellisen muodonmuutoksen, johon saalistajan ja saaliin on sopeuduttava. T: BBC.
3/7. Piiloleikki. Saalistajaa ja saalista odottavat täysin erilaiset haasteet metsien ja viidakkojen tiheäkasvuisissa ja monimutkaisissa maailmoissa. T: BBC.
4/7. Nälkä merellä. Mitä selviytyminen vaatii maailman suurimmassa elinympäristössä, jossa ruokaa on niukasti ja se on levinneenä laajalle alueelle? T: BBC.
5/7. Ei piilopaikkaa. Tasangoilla, savanneilla ja aavikoilla suurin haaste on paljastuminen - miten saalistaja voi päästä huomaamatta lähelle saalista? T: BBC.
6/7. Kilpa aikaa vastaan. Rannikoilla elävillä eläimillä seuraava ateria riippuu huolellisesta ajoituksesta. Se on ainoa ympäristö, jossa ilman, meren ja maan saalistajat esiintyvät yhdessä. T: BBC.
7/7. Jatkuuko jahti? Millainen on planeettamme tunnusomaisimpien petoeläinten tulevaisuus? Voivatko luonnon vaativinta työtä tekevät saalistajat selvitä hengissä tällä vuosituhannella? T: BBC.
Pohjois-Namibian aavikkojen satoja metrejä korkeita hiekkadyynejä halkovat kuivat jokiuomat ylläpitävät hämmästyttävän monimuotoista elämää. Miten eläimet selviävät näissä karuissa oloissa?
Hait ovat valtamerien huippusaalistajia mutta niiden ravinnonsaanti on haastavaa. Kullakin lajilla on metsästykseen omat suosikkialueensa, jotka ovat muokanneet haiden kehoja ja käyttäytymistä.
Hudson Bayn arktisen alueen kesä on yltäkylläisyyden aikaa muille eläimille, mutta kova koettelemus jääkarhuille ja niiden pennuille. Jäiden sulaessa ravinnonsaanti vaikeutuu oudossa ympäristössä.
1/6. Saarien maailma. Saariympäristössä on vähän kilpailua, mutta isolaatiolla on hintansa. Muutoksiin sopeutuminen on vaikeaa. Uuden teknologian avulla sarja vie katsojan lähemmäs eläinten maailmaa kuin koskaan ennen. Tuotanto BBC.
2/6. Korkeuksien maailma. Vain parhaiten sopeutuneet voivat pärjätä vuoristojen karuissa olosuhteissa puolimatkassa avaruuteen. Uuden teknologian avulla sarja vie katsojan lähemmäs eläinten maailmaa kuin koskaan ennen. Tuotanto BBC.
3/6. Vihreä maailma. Lajirikkaat viidakot ovat elämälle ideaali ympäristö ja kilpailu siellä on kovempaa kuin missään muualla. Uuden teknologian avulla sarja vie katsojan lähemmäs eläinten maailmaa kuin koskaan ennen. Tuotanto BBC.
4/6. Kuiva maailma. Veden hankkiminen näyttelee suurta roolia aavikon eläinten ja kasvien elämässä, eikä konflikteilta vältytä. Uuden teknologian avulla sarja vie katsojan lähemmäs eläinten maailmaa kuin koskaan ennen. Tuotanto BBC.
5/6. Lakeuksien maailma. Avoimien ruohomaiden kovassa kilpailussa eläinten tärkein tehtävä on syödä ja olla tulematta syödyksi. Uuden teknologian avulla sarja vie katsojan lähemmäs eläinten maailmaa kuin koskaan ennen. Tuotanto BBC.
6/6. Urbaani maailma. Kaupungit ovat nopeasti kasvavia elinympäristöjä, jotka tarjoavat elämälle uudenlaisia mahdollisuuksia. Uuden teknologian avulla sarja vie katsojan lähemmäs eläinten maailmaa kuin koskaan ennen. Tuotanto BBC.
1/5 Turkki. Lähi-idän upea luonto esittäytyy kaikessa monipuolisuudessaan, sankoista metsistä kaukaisiin aavikoihin ja vuoristoista kimmeltäviin vesiin. Säilyykö tämä aarre muuttuvassa maailmassa?
2/5 Egypti. Lähi-idän upea luonto esittäytyy kaikessa monipuolisuudessaan, sankoista metsistä kaukaisiin aavikoihin ja vuoristoista kimmeltäviin vesiin. Säilyykö tämä aarre muuttuvassa maailmassa?
3/5 Jordania. Lähi-idän upea luonto esittäytyy kaikessa monipuolisuudessaan, sankoista metsistä kaukaisiin aavikoihin ja vuoristoista kimmeltäviin vesiin. Säilyykö tämä aarre muuttuvassa maailmassa?
4/5 Kaspia. Lähi-idän upea luonto esittäytyy kaikessa monipuolisuudessaan, sankoista metsistä kaukaisiin aavikoihin ja vuoristoista kimmeltäviin vesiin. Säilyykö tämä aarre muuttuvassa maailmassa?
5/5 Arabia. Lähi-idän upea luonto esittäytyy kaikessa monipuolisuudessaan, sankoista metsistä kaukaisiin aavikoihin ja vuoristoista kimmeltäviin vesiin. Säilyykö tämä aarre muuttuvassa maailmassa?
1/5. Tuoja ja hävittäjä. Miten maailman suurin luonnonilmiö monsuuni vaikuttaa monimuotoiseen luontoon ja eri kulttuureihin laajalla alueella aina Australian pohjoisrannikolta Himalajan huipuille?
2/5. Tulva. Monsuuni saapuu viimein täydessä voimassaan ja tämä dramaattinen sääilmiö pääsee valloilleen Intian niemimaalla ja Kaakkois-Aasiassa, ensimmäisistä sadepisaroista aina rankkasateisiin.
3/5. Kuivuus. Kekseliäs elämä löytää keinot selviytymiseen luonnon katastrofaalisista muutoksista kuivalla kaudella, alkaen Pohjois-Intian tuulenpuremilta aavikoilta aina Borneon sademetsiin.
4/5. Yltäkylläiset saaret. Aasian ja Australian välisen monsuunialueen ytimessä on tuhansia trooppisia saaria. Niiden monimuotoinen elämä on vulkaanisen alkuperän ja monsuunien ansiota.
5/5. Muodonmuutos. Monsuunivaihtelut ovat nostaneet sivilisaatioita kukoistukseen ja sitten tuhonneet ne. Ihmiskunnan resurssien tarpeen kasvaessa tällä herkällä alueella, mikä on sen tulevaisuus?
Maailman tiheimmin asuttu kaupunki sijaitsee meren alla. Kiinteistöjä on vähän ja kaduilla vaeltaa rosvoja ja huijareita. Taistelu ravinnosta on jokapäiväistä. Palkittu dokumentti onnistuu erikoislaitteiden avulla kuvaamaan myös merieläimistä pienimpiä ja unohdetuimpia.
Maailmankuulu dokumentaristi David Attenborough tutustuttaa meidät paratiisilintujen maailmaan ja kertoo, miten nämä kiehtovat ja salaperäiset linnut ovat innoittaneet meitä jo 500 vuoden ajan.
Joka kevät Kanadan itärannikkolla ryhävalaat saapuvat syömään villakuoreita. Samaan aikaan jääkarhut vaeltavat pakenevan jääpeitteen mukana pohjoiseen.
Kanadan länsiosat aina rannikolle saakka ovat vehreitä ja täynnä villielämää. Jaksossa seurataan lohien nousua jokiin ja sitä miten muut lajit hyödyntävät niitä ravinnonlähteenä.
Kanadan sydänmaat sisältävät valtavia metsiä, lukemattomia järviä ja kumpuilevia preerioita. Aikoinaan intiaanikansakunnat ja puhvelit asuttivat lukuisina näitä alueita.
Kanadan arktiset alueet ovat jään valtakuntaa. Ne ovat jääkarhulle ihanteellisia maita. Toisaalta lyhyt arktinen kesä on intensiivistä aikaa luonnossa, kun yli puolet merijäästä sulaa.
Niilin vesillä on tuhansia lähteitä, mutta mikä on maantieteellisesti katsoen Valkoisen-Niilin todellinen lähde? Vastaus löytyy Ruandan ja Burundin välisestä sademetsästä.
Victorianjärvestä alkavaa Valkoista-Niiliä kutsutaan aluksi Victorian Niiliksi. Kuohuvien koskien ja putousten jälkeen Niili muodostaa valtavan Suddin kosteikon, jossa viihtyvät myös krokotiilit.
Sininen-Niili alkaa Etiopian karuista maisemista. Sudanissa se yhtyy sisarjokeensa Valkoiseen-Niiliin, ja tämä yhdistynyt tarunhohtoinen Niili virtaa aina Välimereen saakka.
Virtahevot viettävät puolet päivästään vedessä. Uusin kuvaustekniikka vie meidät mukaan näiden äksyjen mutta toisaalta lempeiden otusten vaaralliseen elämään Sambian krokotiileja kuhisevissa vesissä.
Planeetallamme elää yli 5000 lajia kaiken kokoisia, -värisiä ja -muotoisia sammakkoja ja konnia. Uusin tekniikka paljastaa niiden salatun maailman aivan ennennäkemättömällä tavalla.
Ovatko jääkarhut kuolemassa sukupuuttoon niiden ympäristön sulaessa? Olisiko mahdollista, että niiden sopeutumiskyky onkin luultua voimakkaampi ja että karhujen perimä voi olla avain niiden selviämiseen?
Kiehtova dokumentti paljastaa kilpikonnien salat. Hitaaksi ja rauhalliseksi yleensä mielletty otus onkin hyvin vaikuttava metsästäjä, vaarallinen tappaja ja innokas rakastaja.
Dolomiittien kesytön ja kivinen luonto on kiehtova ja eksoottinen. Se houkuttelee miljoonia kävijöitä joka vuosi. Vuorien villielämän tarkkailu auttaa ymmärtämään alueen kuolemattomia legendoja.
Merikarhujen eli turkishylkeiden kuuttien ensimmäinen elinvuosi Uuden-Seelannin rannikolla on ankaraa selviytymiskamppailua. Niiden on nopeasti opittava selviytymään karuissa olosuhteissa.
1/6. Albertinjärven vajoama. Albertinjärven ympäristö Afrikassa kattaa vain yhden prosentin maanosan pinta-alasta mutta sisältää enemmän selkärankaisten lajeja kuin missään muualla mantereella.
2/6. Borneo. Rehevät viidakot tekevät Borneosta yhden planeettamme monipuolisimmista ekosysteemeistä. Sen miljoonia vuosia koskemattomina säilyneiden sademetsien biodiversiteetti on hämmästyttävä.
3/6. Intian Länsi-Ghatit. Yli tuhat kilometriä pitkä vuorijono kulkee pitkin Intian länsirannikkoa. Ne ovat olleet turvapaikka ja leviämisreitti monille Intian upeille eläinlajeille ilmastonmuutoksessa.
4/6. Kiina, maailman katto. Intian ja Aasian mannertörmäys loi maailman korkeimman vuoriston sekä Tiibetin ylängön, jota on usein kutsuttu maailman katoksi. Vain kestävimmät lajit selviytyvät siellä.
5/6. Namibin aavikko. Kylmän merivirran luoma rannikkoerämaa on eräs maailman kuivimmista ja karuimmista ympäristöistä, mutta se on silti lukuisten eläin- ja kasvilajien kotipaikka.
6/6. Costa Rica. Pohjois- ja Etelä-Amerikan toisiinsa kytkevä kannas on yksi biodiversiteetin kuumista pisteistä, joka sisältää 12 merkittävää ekosysteemiä. Costa Rica on luonnon oma aarreaitta.
Keisaripingviinien poikaset varttuvat talvella maailman kylmimmässä ympäristössä Antarktiksella. Erään poikasen kasvutarina on täynnä vaaroja, liikuttavia hetkiä ja myös huvittavia kommelluksia. T: BBC.
Maailman suurimmat eläinkokoontumiset ovat ainutlaatuisia tapahtumia. Mikä saa tietyt eläinlajit muodostamaan suuria laumoja ja käyttäytymään yhtenäisenä joukkona, kuin yhden älyn ohjaamana?
Jättikengurut elävät maailman kovimmassa ympäristössä Australian polttavan kuumissa sisäosissa. Seuraamme Rusty-nimisen kengurun elämää ja varttumista aikuiseksi kaikkine koettelemuksineen.
Etelämanner on elinympäristönä syrjäinen ja ankara. Yö kestää talvisin kolme kuukautta ja kesällä aurinko ei laske. Dokumentti seuraa vuoden ajan, miten alueen eläimet selviävät haastavissa olosuhteissa.
1/3. Kiehtova maa. Mikä on Intian luonnon valtavan monimuotoisuuden salaisuus? Kiertomatka ympäri Intiaa näyttää maan rikkaan villielämän. T: BBC.
2/3 Vuorten maa. Vuoret hallitsevat Intiaa. Ne muistuttavat Intian geologisesta historiasta, ohjaavat säätä ja muodostavat monien ainutlaatuisten eläin- ja kasvilajien kotipaikan. T: BBC.
3/3 Pyhät vedet. Intian joet ovat sen elinvoiman lähde. Ihmiset ja luonto ovat niiden armoilla. Joet luovat ja tuhoavat, ja Intiassa niitä pidetään pyhinä linkkeinä aina jumaliin saakka. T: BBC.
1/6 Yhtä merta. Matkaamme maailman meriä päiväntasaajan kuumuudesta napajäätiköiden kylmyyteen. Elämää esiintyy kaikkialla ja jokaisessa ympäristössä on omat haasteensa. T: BBC.
2/6 Meren syvyyksissä. Matka jatkuu syvälle kylmään ja pimeään maailmaan. Jopa kahdeksan kilometrin syvyydestä löytyy edelleen uusia, tuntemattomia lajeja. T: BBC.
3/6 Koralliriutat. Neljännes maailman merenelävistä asustaa koralliriutoilla. Elämä näissä merenalaisissa suurkaupungeissa on sekä vaarallista että jännittävää. T: BBC.
4/6 Suuri sininen. Kaukana rannikosta on valtava kilometrien syvyinen alue, josta ei juurikaan löydy ravintoa. Silti tässä merellisessä erämaassa elää suuria ja näyttäviä lajeja. T: BBC.
5/6 Merten metsät. Pinnanalaiset viheralueet antavat suojaa ja ravintoa lukuisille lajeille. Tiikerihai metsästää kilpikonnia meriheinässä ja hämäkkiravut viihtyvät merileväkasvustossa. T: BBC.
6/6 Rannikot. Rannikoilla kaksi maailmaa törmää. Merileijonat, pingviinit, lunnit ja monet muut lajit elävät molemmissa ja myös vuorovesi rytmittää useiden lajien elämää. T: BBC.
1/2. Yellowstonen vaihtelevat olosuhteet tekevät siitä vaativan elinympäristön. Talvella eläinten elämää vaikeuttavat lumimyrskyt ja hurjat pakkaset. Osa eläimistä nukkuu talven yli, kun osa kohtaa sen silmästä silmään.
2/2. Yellowstonen vaihtelevat olosuhteet tekevät siitä vaativan elinympäristön. Kesällä Yellowstone näyttää paratiisilta, mutta kukoistuksella on julma puolensa. Pedot vaanivat ja eläinvanhemmat suojelevat jälkikasvuaan.
1/2. Äärimmäisyyksien joki. Maailman toiseksi suurinta ja syvintä jokea Kongoa kutsutaan joeksi, joka nielaisee kaikki muut joet. Tutustumme tämän myyttisen ja vaarallisen alueen salaisuuksiin.
2/2. Äärimmäisyyksien joki. Maailman toiseksi suurinta ja syvintä jokea Kongoa kutsutaan joeksi, joka nielaisee kaikki muut joet. Tutustumme tämän myyttisen ja vaarallisen alueen salaisuuksiin.
Namibian länsirannikon karussa autiomaassa asustavat villiintyneet hevoset, joiden elämä on jatkuvaa taistelua olosuhteita vastaan. Lisäksi tutustumme paikallisten hylkeiden ja pingviinien oloihin.
Upea ulkonäkö, sulavat liikkeet ja vahvat myrkyt ovat tunnusomaisia käärmeiden alamaailman johtajille. Jo nuorilla kobrilla on tappajan vaistot ja kyky toimia perheen hyväksi. Myrkkykäärmesuvussa ylin valta on naarailla.
Venetsian uskomattomien kulttuuriaarteiden lisäksi sillä on salattu puoli. Sen laguunissa ja saaristossa asuu edelleen monipuolinen eläimistö, kuten harvinainen myrkyllinen nisäkäs, vesipäästäinen.
1/2. Sopeutumiskyky. Haiden täydellinen sopeutuminen eri ympäristöihin on auttanut niitä kehittymään menestyviksi saalistajiksi. Samalla se selittää monien eri hailajien omat erikoispiirteensä. T: BBC.
2/2. Käyttäytyminen. Haiden käytös vaihtelee suuresti olosuhteiden mukaan, ja niinpä jokaisella lajilla on omat tapansa viestiä, parveilla, synnyttää tai jopa hoidattaa hampaitaan. T: BBC.
1/3. Tulen vuoret. Eeppiset vulkaaniset voimat puskevat ylös Andien huippuja, mutta etelässä glasiaalinen jää jäytää näitä uusia vuoria. Eläinten on löydettävä keinot selviytyä tässä ympäristössä. T: BBC.
2/3. Kuiva maa. Vuorten suojanpuolella sadetta on hyvin niukasti ja kuivien tuulten puhaltaessa myös elämän on keksittävä rohkeita ja nerokkaita keinoja selviytyä eloonjäämiskilpailussa. T: BBC.
3/3. Villi reuna. Patagonian valtava rantaviiva ulottuu kolmelle valtamerelle, jotka kohtaavat pahamaineisessa Cape Hornissa. Nämä myrskyisät meret ovat kuitenkin täynnä elämää. T: BBC.
Koemme Australian jylhimmät ja ikonisimmat maamerkit aina Isosta valliriutasta Uluruun asti ylhäältä katsottuna. Maanosan pinnanmuodot, ilmasto ja eristyneisyys ovat muovanneet sen eliökunnasta ainutlaatuisen.
1/3. Honshu. Japanin suurin saari on 100 miljoonan ihmisen koti. Mutta lisäksi sen luonto on hämmästyttävän monimuotoinen. Vuorilta aina rannikolle, ihminen ja luonto elävät harmoniassa. T: BBC.
2/3. Lounaissaaret. Japanin eteläisimmän osan saariketju ulottuu tropiikkia kohti. Meren, tulivuorten ja taifuunien voima määräävät elämää ja saaret paljastavat ainutlaatuista luontoa. T: BBC.
3/3 Hokkaido. Pohjoinen saari, jonka ilmasto vaihtelee talven paukkupakkasista paahtaviin kuumiin kesiin. Japanin villeimmällä saarella elossa selviytyminen edellyttää luonnolta erityistä sitkeyttä. T: BBC.
1/6. Everglades. Pohjois-Amerikan uljaat kansallispuistot houkuttavat miljoonia kävijöitä, mutta aivan kaikkea vieraat eivät pääse näkemään. Millaisia erityispiirteitä Evergladesin kansallispuistoon kätkeytyy?
2/6. Grand Canyon. Miljoonien vuosien aikana syntyneet kanjonit on kaiketi planeettamme kuuluisimpia nähtävyyksiä. Lukemattomat vierailijat käyvät täällä joka vuosi, mutta ennen kulkemattomia polkuja riittää.
3/6. Olympicin niemimaa. Länsirannikon kuohuista kohoaa Olympicin kansallispuisto - uljasta rantaviivaa, metsää ja vuoria silmänkantamattomiin. Monipuolinen luonto tarjoaa otolliset elinolot lukemattomille lajeille.
4/6. Great Smoky Mountains. Appalakkien vuorijonoon kuuluvassa kansallispuistossa käy vuosittain miljoonia kävijöitä. Tänne tullaan ihailemaan keväistä kukkaloistoa ja syksyn värejä, mutta ne eivät ole alueen ainut anti.
5/6. Yellowstone. Maailman ensimmäisessä kansallispuistossa tiheät metsät ja hedelmälliset laaksot tarjoavat loistavat elinolot sekä pedoille että saaliseläimille. Täällä vaeltavat suuret biisonilaumat, karhut ja sudet.
6/6. Yosemite. Sanotaan, että Yosemitessa kaikki on suurta: puut jättiläisiä, vuorenseinämät jyrkkiä ja eläimistö monipuolisinta. Petojakin löytyy lukemattomia, kojooteista mustakarhuihin ja arkoihin ilveksiin.
1/3. Yksinhuoltaja. Joidenkin eläinlajien syyt yksinhuoltajuuteen ovat hyvin yllättäviä. Tutustumme eri lajien erikoispiirteisiin ja tapoihin kasvattaa pentunsa. T: BBC.
2/3. Kahden kauppa. Jaettu vanhemmuus on verraten harvinainen ja yllättävä ilmiö eläinmaailmassa. Mikä motivoi tietyt lajit jakamaan vanhemmuuden taakan? T: BBC.
3/3. Tiimityö. Joskus pentujen kasvattaminen kannattaa suurempana ryhmänä. Eläinvanhemmat tekevät hämmästyttäviä asioita seuraavan sukupolven vuoksi. T: BBC.
1/3. Kevät. Alaska on erämaa, jossa olosuhteiden vaihtelu on äärimmäistä. Keväällä Alaska käy läpi uskomattoman muodonmuutoksen. Lumen sulaminen näyttää maagiselta, ja se tuo mukanaan kovaa kilpailua luonnon herätessä. T: BBC.
2/3. Kesä. Kesä tuo mukanaan yllätyksiä. Arktisilta alueilta paljastuu autiomaita, ja metsäpalot roihuavat, kun alue kylpee auringossa ympäri vuorokauden. T: BBC.
3/3. Talvi. Alaskan pinnanmuodot ja sijainti takaavat, että talvi on siellä poikkeuksellinen. Eläinten on selvittävä kylmyydestä ja loputtomasta pimeydestä. T: BBC.
1/3 Pohjois-Atlantti ja Golfvirta. Valtameren pohjoispuolella sää on kylmä ja raaka, täynnä jäävuoria ja jättimaisia aaltoja. Pinnan alla lämmin Golf-virta tarjoaa kuitenkin edellytykset rikkaalle elämälle. T: BBC.
2/3 Etelä-Atlantin vedenalaiset vuoret. Merenalaisten tulivuorten synnyttämät saaret ovat täynnä monimuotoista elämää Etelä-Atlantilla, Ascensionista aina Brasilian saarille ja Falklandille. T: BBC.
3/3 Trooppinen Atlantti. Afrikan Saharan länsirannikolta aina Karibialle saakka vallitsevat pasaatituulet ja merivirtaukset ohjaavat sekä vedenalaista elämää että laivoja länttä kohti. T: BBC.
Millaisia haasteita eri eläinlajien pennut kohtaavat ja millainen on niiden itsenäinen alkutaival? Tutustumme pentujen kovaan elämään, jossa niiden on opittava elämän perusasiat selviytyäkseen. T: BBC.
Abessinian vuorten syrjäinen ja koskematon luonto Itä-Afrikassa on erään maailman harvinaisimman petoeläimen koti. Vaikeasti tavoitettava etiopiansusi on sukupuuton partaalla ihmisen toimien vuoksi.
Seepra nimeltä Punda syntyy mustavalkoiseen maailmaan ja oppii kävelemään alle tunnin kuluttua syntymästään. Pian se oppii tunnistamaan emonsa ja lähtee lauman mukana yhdelle eläinkunnan suurimmista muuttovaelluksista.
Dokumentti seuraa kahta vastasyntynyttä jääkarhunpentua, jotka jättävät pesän ensi kertaa. Ne kohtaavat monenlaisia vaaroja verenhimoisista saalistajista hurjiin sääilmiöihin seuratessaan emoaan matkalla kohti merta. T: BBC.
Tämä Indonesian kapea salmi on maailman parhaita sukellusvesiä ja biodiversiteetin kuuma piste. Monimuotoiset merieliöt ovat kehittäneet hämmästyttävän luovia keinoja selviytyä ääriolosuhteissa.
1/2. Rakkauden tanssi. Monen eläinlajin kosintamenoihin liittyy paljon eri liikkeitä, ensi kohtaamisesta kilpailijan karkottamiseen ja itse viettelyyn. Jokaisella liikkeellä on tarkoituksensa. T: BBC.
2/2. Elämän tanssi. Tanssimainen liikehdintä liittyy parittelun lisäksi myös selviytymiseen. Liikkuminen, ravinnonsaanti ja saalistajien välttäminen kaikki edellyttävät huolellista koreografiaa. T: BBC.
1/3. Sri Lankassa luontoa hallitsevat vuoroin monsuunisateet ja vuoroin kuivuus. Kuivan kauden aikana elämän keskuksina toimivat tekojärvet, jotka ravitsevat auringon korventamaa maata ja vetävät puoleensa villieläimiä.
2/3. Sri Lankan metsät ovat kuin saaria saaren sisällä. Ne ovat erillisiä ja monimuotoisia siirtokuntia, joiden välillä kulkevat vain linnut.
3/3. Monsuunisateiden aiheuttamien jokien mukanaan tuomat ravinteet houkuttelevat Sri Lankan edustalle maailman suurimman sinivalaspopulaation.
Lentokyvyttömien lintujen uskotaan kehittyneen lentävistä sukulaisistaan. Miksi strutsi tyytyi elämään petoja kuhisevalla maanpinnalla? Nämä vertaansa vailla olevat juoksijat ovat mysteerin verhoamia yhä tänäkin päivänä.
Ne näyttävät pieniltä ja suloisilta, mutta ovat oikeita hurjapäitä loikkiessaan Etelä-Afrikan tyrskyävillä rantakivikoilla. Tamaani viettää suuren osan päivästään leikkien, ja urosyksilöt ovat kuuluisia laulutaidoistaan.
Irlannin karu kauneus tarjoaa suuria luontoelämyksiä. Etelärannikolla valtavat ryhävalaat parveilevat ja pohjoisrannikon jyrkillä rannikkokielekkeillä kotkat opettavat poikasiaan lentämään.
1/3. Metsä. Syvällä metsän kätköissä kevättä on ilmassa, kun karhupoikue herää talviunilta. Metsojen soidinmenot saavat ärhäkkäät kukot uhittelemaan jopa kotkaa.
2/3. Tunturit. Kohtaamme Norjan tuntureilla uhanalaisia petoeläimiä, jotka ovat riippuvaisia sopulikannan runsaudesta. Tunturipeurat jatkavat tasangolla ikuista laiduntamistaan, vältellen petoja ja hoivaten vasojaan.
3/3. Rannikko. Kaukana pohjoisen Huippuvuorilla jääkarhujen on sopeuduttava vetäytyvään jääpeitteeseen ja alettava hylkeiden sijaan jahdata mursuja. Kuinka jääkarhu pärjää uudessa haasteessaan?
Joskus pienimpien olentojen takana on mitä suurimpia tarinoita. Dokumentti kertoo maailman pienimmistä eläimistä ja niiden uskomattomista ominaisuuksista ja uroteoista. Mikä onkaan eläinkunnan suurin taiteilija? T: BBC.
1/3. Savannien pienokaiset. Dokumenttisarja vie katsojan keskelle nuorten eläinten hellyttävää, mutta haasteita täynnä olevaa maailmaa. Savanneilla kilpailu on kovaa. Täältä löytyvät maailman suurimmat kasvinsyöjät ja vaarallisimmat pedot. T: BBC.
2/3. Vesistöjen pienokaiset. Monet vesien eläimet syntyvät maalla, ja jo veteen pääsy ja ensimmäiset uinnit voivat koitua ongelmaksi. Dokumenttisarja vie katsojan keskelle nuorten eläinten hellyttävää mutta haasteita täynnä olevaa maailmaa. T: BBC.
3/3. Vuoristojen pienokaiset. Vuoristossa vaarallinen ympäristö, äärimmäiset sääolosuhteet ja ruuan vähyys koettelevat eläinvauvoja. Dokumenttisarja vie katsojan keskelle nuorten eläinten hellyttävää mutta haasteita täynnä olevaa maailmaa. T: BBC.
Tasmania on saari, joka pursuaa mitä oudoimpia ja ihmeellisimpiä villieläimiä. Dokumentti seuraa ainutlaatuisen elinympäristön merkittävimpiä olentoja vuodenajasta toiseen ja kertoo, mikä tekee saaresta niin erityisen.
1/4. Dokumenttisarjassa selvitetään, missä yllättävissäkin asioissa eläimet muistuttavat meitä. Eläimet osoittavat tunteita ja rakkautta toisiaan kohtaan. Näemme niin norsuperheitä kuin flirttailevia jääkarhujakin. T: BBC.
2/4. Eläinyhteisöissä osataan käyttää monenlaisia työkaluja ja lääkkeitä. Simpanssit metsästävät keihäillä, ja makit humaltuvat. Dokumenttisarjassa selvitetään, missä yllättävissäkin asioissa eläimet muistuttavat meitä. T: BBC.
3/4. Eläinten ystävyyttä esiintyy esimerkiksi susilauman jäsenten välillä, mutta myös eri lajien edustajat voivat pitää yhtä. Dokumenttisarjassa selvitetään, missä yllättävissäkin asioissa eläimet muistuttavat meitä. T: BBC.
4/4. Eläimet osaavat käyttäytyä huonosti, varastaa ja rikkoa sääntöjä. Niillä on myös oikeudentaju ja tapa pitää järjestystä. Dokumenttisarjassa selvitetään, missä yllättävissäkin asioissa eläimet muistuttavat meitä. T: BBC.
Suuret pedot ovat aina herättäneet niin ihastusta kuin kauhistustakin. Suuresta koosta on hyötyä, mutta se asettaa eläimelle myös monenlaisia haasteita. Jättiläisvaraani joutuu syömään kuin hevonen, ja kirahvin kaulan pituus vaikuttaa verenpaineeseen. Selvitäkseen kokonsa tuomista haasteista eläinlajit ovat kehittäneet huimia selviytymiskeinoja. Dokumentti esittelee suurten eläinten tarunhohtoisia selviytymistarinoita. T: BBC.
Perhoset ja niiden toukat ovat proteiininlähteitä, jotka ravitsevat suurta osaa eläinkunnasta. Välttääkseen syödyksi tulemisen ne ovat kehittäneet mitä erikoisimpia ja nerokkaimpia tapoja, joilla ne yrittävät hämätä vihollisiaan.
Kun yö laskeutuu, miljoonat lepakot lähtevät lentoon. Maailman ainoa lentävä nisäkäs on yöeläin, joka syö pääosin hyönteisiä, mutta jotkin lepakoista syövät myös vaikkapa hedelmiä. Lepakoita pelätään turhaan. Osa lajeista pystyy kalastamaan, kiipeämään puuhun ja jopa saalistamaan skorpioneja.
Oravat ovat yksi maailman tunnetuimmista nisäkkäistä. Suloisen ulkokuoren alla lymyilee uskomattoman sopeutuva eläin - oravat pärjäävät paitsi puissa, myös ilmassa, vedessä ja maan alla, eikä kylmyys tai kuumuus ole niille ongelma. Dokumentti selvittää, mistä oravien menestystarina juontaa juurensa.
Tunturisopulit ovat tunnettuja kallionkielekkeeltä kuolemaansa hyppäävinä jyrsijöinä. Myytti joukkoitsemurhista on kumottu, mutta tunturisopulien joukkovaellukset ovat Skandinaviassa yleinen ilmiö.
Strutsi on erityinen lintu - se ei lennä eikä laula, mutta se osaa juosta 70 kilometrin tuntinopeudella ja tappaa ihmisen yhdellä voimakkaalla potkulla. Dokumentti pureutuu tämän lintumaailman jättiläisen saloihin.
1/3. Tuli. Törmäävien mannerlaattojen luomat ja tulivuorten hallitsemat saaret elävät jatkuvassa muutoksessa. Kaakkois-Aasiassa on enemmän aktiivisia tulivuoria kuin missään muualla ja saaria syntyy ja häviää tänäkin päivänä.
2/3. Kuu. Kaakkois-Aasia syntyi tulesta ja saa voimansa auringosta, mutta asialla on toinenkin puoli - kuu hallitsee monin paikoin elämää saarilla. Nousu- ja laskuvedet rytmittävät lukuisten eläinten elämää mangrovemetsissä.
3/3. Aurinko. Kaakkois-Aasian saaret ovat maapallon monimuotoisimpia alueita. Trooppisen auringon alla elämä kukoistaa koko kirjossaan - se saa liskot, käärmeet ja sammakot lentämään, apinat laulamaan ja kasvit metsästämään.
Mesimäyrä on yksinäinen saalistaja, joka elää Namibian aavikolla. Puolentoista vuoden iässä poikasen on aika lähteä pesästä, ja mesimäyrä on nyt siinä iässä. Alku on aina hankalaa - yli puolet nuorista yksilöistä kuolee jo ensimmäisten viikkojen aikana. Selviääkö nuori uros hengissä itsenäisen elämän tuomista vaaroista?
1/5. Simpanssien suuri yksinäinen. Simpanssilaumaa on johtanut alfauros David jo kolmen vuoden ajan. Onko sen valta-aika tullut tiensä päähän? Kuivan kauden koittaessa reviiri pienenee ja simpanssit joutuvat elämään lähempänä toisiaan. Lähistölle saapuu nuoria koiraita, joilla on johtajanpaikka kiikarissa. Onko Davidin aika lähteä? T: BBC.
2/5. Keisaripingviinien mailla. Pingviiniparvi elää maailman hyytävimmän talven keskellä. Kuinka ne selviävät hengissä kylmyydestä, joka uhkaa myös aikuisia mutta erityisesti vastakuoriutuneita poikasia? Entä kuinka ne huolehtivat ravinnonsaannista hyytävissä olosuhteissa? Lauman yhteispeli kuitenkin suojelee pieniä perheitä. T: BBC.
3/5. Leijonalauman taistelu. Tämä leijonalauma oli aiemmin uljain koko seudulla, mutta nyt onni on kääntynyt ja lauma hajoamassa. Nälkä ja vieraat laumat uhkaavat pienen lauman olemassaoloa. Pystyykö johtajanaaras pitämään laumansa koossa ja hankkimaan kaikille riittävästi ruokaa? T: BBC.
4/5. Hyeenakoiralauman kapina. Vanha hyeenakoiranaaras on hallinnut laumaansa pitkään, uudet vaaran merkit ovat ilmassa. Nyt toinen lauma käyttäytyy uhkaavasti, ja sen johdossa on naaraan oma tytär. Vaihtuuko valta laumassa? T: BBC.
5/5. Tiikeriemon taistelu. Tiikeriemo Raj Bheralla on neljä pentua, joiden kasvattaminen nuoriksi tiikereiksi on sen elämäntyö, reviirin säilyttämisen ohella. Reviiri kelpaisi myös toisille tiikereille, jotka kärttävät tilaisuutta kukistaa taistelijaemo. T: BBC.
Onko sika likainen ja ahne laiskimus? Todellisuudessa se on älykäs ja tarkka-aistinen eläin, joka sopeutuu elämään missä vain, sademetsistä Siperiaan. Kenties eksoottisin elinympäristö ovat Bahamasaaret, jossa villiintynyt sikalauma on oppinut uimaan ajankuluksi. Kotisika oppii kulkemaan läpi labyrintin, ja pahkasika voi lyödä hynttyyt yhteen vaikka mangustin kanssa. Ja ihan vain siksi, että se on viisasta!
Lukuisille eläinlajeille lumi on olosuhteista otollisin. Elämä hankien keskellä näyttää leppoisalta temmellykseltä, mutta on myös selviytymistaistelua, kumppanin löytämisestä perheen perustamiseen ja ravinnon hankintaan. Hauskat teko-eläimet piilokameroineen seuraavat eri eläinten elämää läheltä. T: BBC.
Norjan jylhä vuonomaisema on yksi Euroopan karuimpia elinympäristöjä. Mutta pinnan alla kuhisee elämää. Vuonojen hyinen, tumma vesi on ihanteellinen elinympäristö monenlaisille olioille. Meri kuhisee kylmän veden koralleja, erikoisia pimeässä loistavia kaloja ja hohtavia äyriäisiä. Talvisin silliparvet hakevat suojaa vuonojen vesistä, tarjoten samalla runsaan pitopöydän saalistajille. Kesällä vuonoihin uivat lohikalat, jotka pyrkivät jokien latvavesille kutemaan. Aikanaan niiden poikaset jatkavat luonnon keskeytymätöntä kiertoa.
1/6. Kohtalo. Luonto on kukkeimmillaan eikä ravinnosta ole pulaa. Siitä huolimatta moni taistelee itselleen tärkeistä asioista. Oikeus valita ja saada toivottu kumppani ei ole itsestäänselvyys savannilla. Silti sen puolesta kannattaa taistella. T: BBC.
2/6. Yhteenotto. Kuiva kausi on alkanut. Laumojen keskinäistä arvojärjestystä koetellaan ja luodaan uusia perherakenteita. Serengetin uusi tulokas saa oppia astelemaan kevyin käpälin saadakseen jäädä. Entä onko pienillä orvoilla selviytymismahdollisuuksia? T: BBC.
3/6. Lauma on liikkeellä. Kuivuus pahenee ja nälkä kasvaa. Saalistajien onneksi miljoonat saaliseläimet vaeltavat halki savannin hupenevan veden perässä. Ensin saalis on kuitenkin saatava kiinni ja pidettävä kilpailijat loitolla. Ja saalistamisessakin on vaaransa. T: BBC.
4/6. Vastoinkäymisiä. Suuri vaellus takaa kyllä ruokaa, mutta samaan aikaan eläinyksilöt kilpailevat keskenään ja toisiaan vasten, ja arvojärjestyksiä luodaan uudelleen monessa laumassa. Mitä tapahtuu, jos joutuu lauman ulkopuolelle? T: BBC.
5/6. Kansainvaellus. Kuivuus pahenee entisestään ja viimeisistä juomapaikoista tulee surmanloukkuja, joissa pätee vahvimman laki. Syödyksi tuleminen ei ole ainoa vaara, sillä rutikuiva ruohikko voi leimahtaa liekkimereksi vain yhdestä salamaniskusta. T: BBC.
6/6. Luonto herää henkiin. Tulipalon jäljiltä koko savanni on hetken vain mustaa hiillosta. Kun sateet lopulta tulevat, Serengeti herää jälleen henkiin. Kaiken vihreyden keskellä eläinperheiden esikoiset lähtevät suureen maailmaan. Millainen kohtalo niitä mahtaa odottaa? T: BBC.
1/3. Maa. Australian luonnon takana ovat poikkeuksellinen ilmasto ja pitkään jatkunut maantieteellinen eristyneisyys. Dokumentissa esitellään maan uniikkia ja eksoottista eliölajistoa sekä ainutlaatuisia maisemia. Täällä voi nähdä ketteriä krokotiilejä, puissa kiipeileviä lintuja ja tanssivia hämähäkkejä.
2/3. Meri. Australian luonnon takana ovat poikkeuksellinen ilmasto ja pitkään jatkunut maantieteellinen eristyneisyys. Dokumentissa esitellään maan uniikkia ja eksoottista eliölajistoa sekä ainutlaatuisia maisemia. Täällä voi nähdä ketteriä krokotiilejä, puissa kiipeileviä lintuja ja tanssivia hämähäkkejä.
3/3. Ihminen. Australian luonnon takana ovat poikkeuksellinen ilmasto ja pitkään jatkunut maantieteellinen eristyneisyys. Dokumentissa esitellään maan uniikkia ja eksoottista eliölajistoa sekä ainutlaatuisia maisemia. Täällä voi nähdä ketteriä krokotiilejä, puissa kiipeileviä lintuja ja tanssivia hämähäkkejä.
1/4. Avaruudesta katsottuna. Avaruudesta käsin Maata kuvaavat kamerat pystyvät taltioimaan uskomattomalla tarkkuudella luonnon suuret mullistukset aina eläinten muuttoliikkeistä ja vaihtuvista vuodenajoista vedenpinnan liikkeisiin. Miltä näyttävät aaltoilevat revontulet, satenkaaren väreihin puhkeavat kukat ja merissä ajelehtivat planktonpopulaatiot avaruudesta katsottuna?
2/4. Tilkukas planeetta. Avaruudesta käsin Maata kuvaavat kamerat pystyvät taltioimaan uskomattomalla tarkkuudella luonnon suuret mullistukset aina eläinten muuttoliikkeistä ja vaihtuvista vuodenajoista vedenpinnan liikkeisiin. Miltä näyttävät aaltoilevat revontulet, satenkaaren väreihin puhkeavat kukat ja merissä ajelehtivat planktonpopulaatiot avaruudesta katsottuna?
3/4. Värikäs planeetta. Avaruudesta käsin Maata kuvaavat kamerat pystyvät taltioimaan uskomattomalla tarkkuudella luonnon suuret mullistukset aina eläinten muuttoliikkeistä ja vaihtuvista vuodenajoista vedenpinnan liikkeisiin. Miltä näyttävät aaltoilevat revontulet, satenkaaren väreihin puhkeavat kukat ja merissä ajelehtivat planktonpopulaatiot avaruudesta katsottuna?
4/4. Muuttuva planeetta. Avaruudesta käsin Maata kuvaavat kamerat pystyvät taltioimaan uskomattomalla tarkkuudella luonnon suuret mullistukset aina eläinten muuttoliikkeistä ja vaihtuvista vuodenajoista vedenpinnan liikkeisiin. Miltä näyttävät aaltoilevat revontulet, satenkaaren väreihin puhkeavat kukat ja merissä ajelehtivat planktonpopulaatiot avaruudesta katsottuna?
1/2. Kissapeto, tuo sulava saalistaja, lymyää usein piilossa katseilta. Pennuilleen omistautunut eläin katoaa ympäristöön niin halutessaan - kunnes saalis on näköpiirissä. T: BBC
2/2. Kissa on suuri sopeutuja. Kissojen suku on valloittanut lähes koko maapallon. Ohjelmassa esitellään eri kissalajeja maailman joka kolkasta. Kotikissan villi serkku osaa yllättää. T: BBC
Miten eläimet tulevat toimeen jäätiköiden, aavikoiden ja tulivuorten peittämässä maassa? Dokumentti seuraa Islannin luontoa vuodenaikojen muovatessa maisemaa ja selvittää, millaisia ainutlaatuisia keinoja eläimet ovat kehittäneet pärjätäkseen karussa ympäristössä. T: nautilusfilm GmbH/WDR/Arte/BR/ORF
Kuuban historia on jättänyt tilaa luonnolle - sen koskematon rannikko, metsäiset vuoret ja rehevät suot kuhisevat elämää koralleista kuristajakäärmeisiin ja korppikotkiin. Dokumentti esittelee saaren tuntematonta ja kiehtovaa eläinmaailmaa. T: CTL Films/ORF
Pohjoisen karu vuoristo, etelän kumpuilevat maisemat ja karun kallioinen rannikko tuhansine hylkeineen - pienikokoisen Walesin luonto on täynnä vastakohtaisuuksia. Ohjelmassa tutustutaan Britannian villiksi länneksikin tituleeratun alueeseen uudesta näkökulmasta. T: NDR Naturfilm/DocLights/NDR/Arte/ORF
1/2. Syvyyksistä aavikolle. Karua rantakalliota, hienoja hiekkarantoja ja syvänsinistä vettä. Välimeri on paljon muutakin, ja se kuhisee elämää. Välimeren eläimistö elää muuttuvissa ja usein haastavissa oloissa. Kuinka ne selviytyvät elinympäristön vaaroista? T: doclights/NDR Naturfilm/Terra Mater
2/2. Gibraltarilta Punaisellemerelle. Euroopan ja Afrikan välillä oli muinoin maasilta, jonka sortuessa Välimeri alkoi muodostua. Mantereet erosivat, mutta Euroopan puolelle jäi afrikkalaisia lajeja kuten makakit. Idässä Suezin kanava johtaa Punaiselle merelle ja merien eläinlajit pääsevät sekoittumaan. T: doclights/NDR Naturfilm/Terra Mater
1/3. Madagaskar. Madagaskar on maailman vanhin saari, joka irtautui Afrikasta ja Intiasta 80 miljoonaa vuotta sitten. Kolmen saaren tarinassa perehdytään näiden ainutlaatuiseen ja haavoittuvaan luontoon sekä kiehtovaan eläinmaailmaan. T: BBC
2/3. Borneo. Borneon saarella tutustumme mm. uiviin apinoihin. Kolmen saaren tarinassa perehdytään näiden ainutlaatuiseen ja haavoittuvaan luontoon sekä kiehtovaan eläinmaailmaan. T: BBC
3/3. Havaiji. Havaijin tulivuorisaaret ovat suurten luonnonmullistusten kourissa. Kolmen saaren tarinassa perehdytään näiden ainutlaatuiseen ja haavoittuvaan luontoon sekä kiehtovaan eläinmaailmaan. T: BBC
1/7. Etelämanner. Miljoonia vuosia sitten maapallolle muodostui seitsemän mannerta. Jokaisella niistä on oma uniikki kasvillisuutensa, ilmastonsa ja eläimensä. Sarjassa matkaamme maanosasta toiseen ja tutustumme kiehtoviin tarinoihin ja ainutlaatuisiin maisemiin. T: BBC
2/7. Aasia. Miljoonia vuosia sitten maapallolle muodostui seitsemän mannerta. Jokaisella niistä on oma uniikki kasvillisuutensa, ilmastonsa ja eläimensä. Sarjassa matkaamme maanosasta toiseen ja tutustumme kiehtoviin tarinoihin ja ainutlaatuisiin maisemiin. T: BBC
3/7. Etelä-Amerikka. Miljoonia vuosia sitten maapallolle muodostui seitsemän mannerta. Jokaisella niistä on oma uniikki kasvillisuutensa, ilmastonsa ja eläimensä. Sarjassa matkaamme maanosasta toiseen ja tutustumme kiehtoviin tarinoihin ja ainutlaatuisiin maisemiin. T: BBC
4/7. Australia. Miljoonia vuosia sitten maapallolle muodostui seitsemän mannerta. Jokaisella niistä on oma uniikki kasvillisuutensa, ilmastonsa ja eläimensä. Sarjassa matkaamme maanosasta toiseen ja tutustumme kiehtoviin tarinoihin ja ainutlaatuisiin maisemiin. T: BBC
5/7. Eurooppa. Miljoonia vuosia sitten maapallolle muodostui seitsemän mannerta. Jokaisella niistä on oma uniikki kasvillisuutensa, ilmastonsa ja eläimensä. Sarjassa matkaamme maanosasta toiseen ja tutustumme kiehtoviin tarinoihin ja ainutlaatuisiin maisemiin. T: BBC
6/7. Pohjois-Amerikka. Miljoonia vuosia sitten maapallolle muodostui seitsemän mannerta. Jokaisella niistä on oma uniikki kasvillisuutensa, ilmastonsa ja eläimensä. Sarjassa matkaamme maanosasta toiseen ja tutustumme kiehtoviin tarinoihin ja ainutlaatuisiin maisemiin. T: BBC
7/7. Afrikka. Miljoonia vuosia sitten maapallolle muodostui seitsemän mannerta. Jokaisella niistä on oma uniikki kasvillisuutensa, ilmastonsa ja eläimensä. Sarjassa matkaamme maanosasta toiseen ja tutustumme kiehtoviin tarinoihin ja ainutlaatuisiin maisemiin. T: BBC
Matsalun kansallispuisto Virossa on yksi Euroopan tärkeimmistä muuttolintujen pysähdyspaikoista. Mutta Matsalussa asuu myös poikkeuksellisen paljon hirviä, joille kosteikot ja niityt tarjoavat ihanteelliset olosuhteet. T: Marco Polo Films/WDR
Päiväntasaajan Guineassa Biokon saarella elää Afrikan uhanalaisin apinalaji drilli. Ohjelmassa seurataan drilli-perheen elämää sademetsässä ja tutustumme myös muihin paikallisiin lajeihin kuten merikilpikonniin.
Monet eläimet kulkevat muuttomatkoillaan Meksikon kautta ja rikastuttavat näin maan luontoa ja sen monimuotoisuutta. Ohjelmassa seurataan eläinten vaelluksia, sekä maalla, merellä että ilmassa. T: Earth Touch
Talvi ja sen pakkaset, pimeys ja ruoan niukkuus ovat eläimille haastavaa aikaa, mutta luonto on kehittänyt niille ovelia selviytymiskeinoja. Jotkut hamstraavat ravintoa talven varalle ja toiset etsivät lämpöä lajitovereistaan. Ohjelmassa seurataan eri lajien selviytymistä ankarimman vuodenajan ylitse. Tuotanto: BBC
Ruotsissa elää 50 harvinaista, valkoista hirveä. Ohjelmassa teemme matkan lauman uroshirven Ferdinandin kanssa eri vuodenaikoina ja myös ihmisten asumusten läheisyydessä. T: Vildmarksforum/SVT
1/2. Pohjolan päivä. Pohjoinen pallonpuolisko kaamoksineen ja yöttömine öineen on haastava elinympäristö sekä eläimille että kasvillisuudelle. Karussa ympäristössä eläimet ovat kehittäneet ainutlaatuiset ominaisuudet selviytyä pimeässä ja kylmässä sekä hyödyntää valoisan kesän antimia. T: Marco Polo Films
2/2. Pohjolan yö. Pohjoinen pallonpuolisko kaamoksineen ja yöttömine öineen on haastava elinympäristö sekä eläimille että kasvillisuudelle. Karussa ympäristössä eläimet ovat kehittäneet ainutlaatuiset ominaisuudet selviytyä pimeässä ja kylmässä sekä hyödyntää valoisan kesän antimia. T: Marco Polo Films
1/4. Talvi Yellowstonessa. Maailman ensimmäinen kansallispuisto Yellowstone on maaginen paikka jokineen, kuumine lähteineen ja monipuolisine eläinkantoineen. Sarjassa seurataan miten mm. sudet, biisonit, karhut ja kotkat selviytyvät tässä ainutlaatuisessa ympäristössä. T: Smithsonian Channel/Grizzly Creek Films
2/4. Petojen paluu. Maailman ensimmäinen kansallispuisto Yellowstone on maaginen paikka jokineen, kuumine lähteineen ja monipuolisine eläinkantoineen. Sarjassa seurataan miten mm. sudet, biisonit, karhut ja kotkat selviytyvät tässä ainutlaatuisessa ympäristössä. T: Smithsonian Channel/Grizzly Creek Films
3/4. Elämää siivillä. Maailman ensimmäinen kansallispuisto Yellowstone on maaginen paikka jokineen, kuumine lähteineen ja monipuolisine eläinkantoineen. Sarjassa seurataan miten mm. sudet, biisonit, karhut ja kotkat selviytyvät tässä ainutlaatuisessa ympäristössä. T: Smithsonian Channel/Grizzly Creek Films
4/4. Yellowstonen joki. Maailman ensimmäinen kansallispuisto Yellowstone on maaginen paikka jokineen, kuumine lähteineen ja monipuolisine eläinkantoineen. Sarjassa seurataan miten mm. sudet, biisonit, karhut ja kotkat selviytyvät tässä ainutlaatuisessa ympäristössä. T: Smithsonian Channel/Grizzly Creek Films
1/2. Apinat ovat seurallisia laumaeläimiä, joilla on laaja tunneskaala pelosta rohkeuteen, julmuudesta herkkyyteen. Ohjelmassa tutustutaan maailman apinoihin, suurista gorilloista pieniin maki-apinoihin, upeissa maisemissa aina Himalajan vuoristosta Amazonin sademetsään. T: BBC
2/2. Apinat ovat seurallisia laumaeläimiä, joilla on laaja tunneskaala pelosta rohkeuteen, julmuudesta herkkyyteen. Ohjelmassa tutustutaan maailman apinoihin, suurista gorilloista pieniin maki-apinoihin, upeissa maisemissa aina Himalajan vuoristosta Amazonin sademetsään. T: BBC
Florida tunnetaan parhaiten valkeista hiekkarannoistaan, mutta osavaltio pitää sisällään myös Yhdysvaltain suurimman subtrooppisen erämaan. Hurrikaanien ja metsäpalojen aiheuttamasta kaaoksesta syntyi monimuotoinen ekosysteemi, johon kuuluvat niin alligaattorit, manaatit kuin pienet peuratkin. Kaupungistumisesta ja äärimmäisistä sääoloista huolimatta Floridan luonto kukoistaa. T: BBC Studios Natural History Unit/Thirteen Productions LLC/WNET
Vedessä suurimman osan ajastaan viettävä virtahepo on 2000-kiloinen peto, joka ei osaa uida mutta juoksee nopeammin kuin ihminen. Uusi kamerateknologia vie katsojan Okavangon suistoon ennennäkemättömän lähelle virtahepojen salaperäistä elämää. Käy ilmi, että virtahevot ovat paitsi hurjia ja rohkeita, myös herkkiä ja seurallisia. T: Icon Films/Natural History Film Unit Botswana Production/BBC/Thirteen Productions LLC/WNET
Vuosimiljoonien kuluessa Borneosta on muovautunut auringon, kuumuuden ja sateen seurauksena ainutlaatuinen elinympäristö. Se on keidas, joka kätkee sisäänsä lukemattomia erikoisia eliölajeja ja poikkeuksellisia selviytymiskeinoja. Täällä elävät maailman korkeimmat trooppiset puut, painavimmat kädelliset sekä pienimmät karhut. Maaperä on ravintoköyhää, ja siksi ravinnonhankintaan on syntynyt nerokkaita keinoja. T: Terra Mater Factual Studios
1/5. Luonnonvoimat ovat kautta aikojen muokanneet maapalloa ja ne ovat tärkeitä planeettamme elämälle ja monimuotoisuudelle. Matkaamme ympäri maailmaa huikeissa maisemissa ja näemme miten eläimet ja luonto ovat sopeutuneet haastaviinkin olosuhteisiin. T: BBC
2/5. Luonnonvoimat ovat kautta aikojen muokanneet maapalloa ja ne ovat tärkeitä planeettamme elämälle ja monimuotoisuudelle. Matkaamme ympäri maailmaa huikeissa maisemissa ja näemme miten eläimet ja luonto ovat sopeutuneet haastaviinkin olosuhteisiin. T: BBC
3/5. Luonnonvoimat ovat kautta aikojen muokanneet maapalloa ja ne ovat tärkeitä planeettamme elämälle ja monimuotoisuudelle. Matkaamme ympäri maailmaa huikeissa maisemissa ja näemme miten eläimet ja luonto ovat sopeutuneet haastaviinkin olosuhteisiin. T: BBC
