Ihmeiden saari. Madagaskar on maailman neljänneksi suurin saari. Yli 80% saaren lajeista on kotoperäisiä, eli niitä ei tavata missään muualla maailmassa. Ne ovat joutuneet miljoonien vuosien ajaksi eristyksiin muusta maailmasta tälle maailman vanhimmalle saarelle. Kuinka geologia ja eristyneisyys ovat muovanneet eliöyhteisöjä? Koko saaren mittainen vuorijono jakaa saaren kahteen tyystin erilaiseen vyöhykkeeseen. Itärannikolla sataa tasaisesti ympäri vuoden, mutta pilvet pysähtyvät vuoristoon. Saaren eteläpuolella selviävät vain paksukuoriset puut ja pensaat, jotka pärjäävät pitkiä aikoja ilman vettä. Kuumassa ja kuivassa hiekassa eläimet ovat kehittäneet mitä erikoisimpia tekniikoita selviytyäkseen. Uskomattoman tuntuisessa otoksessa hämähäkki hilaa yöllä tyhjää kotilonkuorta parempaan paikkaan ainutlaatuisella tekniikalla saadakseen siitä suojaa myöhemmin, kun päivä paahtaa kuumimmin. Vuorten itäpuolella sataa tasaisesti ympäri vuoden, ja siellä on reheviä sademetsiä, jotka kuitenkin poikkeavat paljon muista maapallon trooppisista metsistä. Metsissä asuu puissa kiipeileviä makeja, kameleontteja, viheltäviä isojuovamangusteja sekä saaren ainoa petoeläin, sivettieläin fossa. Sademetsän pohjalla asustelee eläin, jota voisi ensi silmäyksellä luulla siiliksi. Tanrekki on kuitenkin peräisin Afrikasta, ja on evoluution myötä kehittynyt siilin kaltaiseksi samanlaisen ekolokeron takia. Isotanrekki saattaaa synnyttää kerralla jopa 32 raidallista poikasta, jotka sulautuvat helposti metsän väreihin.