Ensimmäisen maailmansodan jäljiltä Eurooppa on hajalla. Saksan ja Neuvostoliiton, Hitlerin ja Stalinin liittoutuminen käynnistää toisen maailmansodan. Samalla alkaa myös arktinen sota, jonka ensimmäisenä näyttämönä toimii Suomi. Vaietut arktiset sodat -sarjan ensimmäinen jakso pureutuu seuraamaan talvisodan taisteluja kansainvälisen median silmin. Lumen ja jään keskellä tapahtuvat taistelut saavat paljon huomiota. Samaan aikaan suurvaltojen katseet kääntyvät naapurimaahan Norjaan. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat pohjoisen mineraalit.
Saksan sotateollisuus kaipaa kipeästi lisää rautamalmia. Hitler suuntaa katseensa Norjan rannikolle ja erityisesti Narvikin satamaan, jonka kautta kuljetetaan Ruotsista louhittavaa rautamalmia. Myös brittien Winston Churchill tekee omat suunnitelmansa Norjan rannikon valtaamisesta. Vaietut arktiset sodat -sarjan toinen jakso seuraa osapuolten taisteluja mineraalikuljetusten haltuun saamisesta Pohjois-Norjan karuissa vuoristo-oloissa. Liittoutuneet onnistuvat lopulta ajamaan Saksan ahtaalle, mutta viime hetkellä voitto putoaa Hitlerin syliin.
Hitler päättää ottaa riskin ja hyökkää Neuvostoliittoon. Pohjoisessa tavoitteena on saada haltuun Petsamon kaivos sekä Murmanskin satama ja Muurmannin rata. Suomi lähtee mukaan sotaan Saksan rinnalla. Vaietut arktiset sodat -sarjan kolmannessa jaksossa seurataan, kuinka nopeaksi kesäsodaksi kaavailtu hyökkäys hyytyy helteiseen korpeen ja saksalaisilla on edessä kylmä arktinen talvi. Liittoutuneet ovat tyytymättömiä Suomen toimintaan ja päättävät kiristää otettaan arktisella alueella. Sota laajenee ja osapuolet alkavat käydä Jäämerellä saattuesotaa ja arktisilla saarilla sääsotaa.
Toisen maailmansodan mittakaava kasvaa kun Yhdysvallat liittyy mukaan sotaan. Vaietut arktiset sodat -sarjan neljännessä jaksossa liittoutuneiden kommandojoukot iskevät Norjan rannikolle. Rajaseuduille perustetaan vakoojatukikohtia ja norjalaiset vastarintajoukot aktivoituvat. Suunnitelmissa on myös maihinnousu Norjaan. Hitler huolestuu ja suuntaa pohjoiseen lisää voimavaroja. Norjan ja Suomen rakennustyömaille virtaa neuvostosotavankeja. Sääsota ja saattuesota kiihtyvät. Suomessa saksalaiset käyvät asemasotaa ja sodanjohdon välit rakoilevat. Saksalaisten asema pohjoisessa alkaa murentua.
Liittoutuneet suunnittelevat Normandian maihinnousua ja virittelevät pohjoisessa suurta huijausoperaatiota. Kommandoiskut jatkuvat ja vastarintaliikehdintä lisääntyy. Hitler jatkaa mittavia rakennushankkeitaan Norjassa, vaikka tilanne on uhkaava. Hän aikoo pitää kiinni rautamalmikuljetuksista ja Petsamon nikkelikaivoksesta viimeiseen asti. Vaietut arktiset sodat -sarjan viidennessä jaksossa seurataan, kuinka Hitler ryhtyy suunnittelemaan joukkojen pois vetämistä pohjoiselta rintamalta. Neuvostoliitto pakottaa Suomen lopulta aloittamaan sodan saksalaisia vastaan.
Saksalaiset käynnistävät tuhansien kilometrien mittaisen vetäytymisoperaation arktisen talven kynnyksellä. Neuvostoliitto aloittaa pohjoisessa suurhyökkäyksensä samalla kun suomalaiset painostavat saksalaisia valtavalle Sturmbockin puolustuslinjalle. Vaietut arktiset sodat -sarjan viimeisessä jaksossa seurataan, kuinka saksalaiset vetäytyvät poltetun maan taktiikalla ja yrittävät samalla saada Norjan Lyngenin puolustusasemat valmiiksi. Hitlerin suuruudenhullut rakennushankkeet ajavat sotavankeja kuolemaan ja kannibalismiin. Toinen maailmansota päättyy jättäen jälkeensä tuhotun arktisen alueen.
Yhdysvallat ja Neuvostoliitto tekivät toisen maailmansodan ajan tiivistä yhteistyötä kukistaakseen Hitlerin Saksan. Liittoutuneiden välirikko ja armoton kilpailu natsien aseteknologiasta alkoi kuitenkin kulisseissa jo ennen sodan päättymistä ja kiristyy äärimmilleen nopeasti. Suurvallat ryhtyvät tavoittelemaan aiempaa vahvempaa jalansijaa myös arktisella alueella. Kylmän sodan alkumetreillä pohjoisessa varaudutaan sissisotaan, yritetään varjella tärkeää tiedustelutietoa ja koitetaan pysyä mukana ydinasekisassa.
Suurvaltojen välinen teknologinen kilpajuoksu kiihtyy, kun rakettikehitystä ja ydinkokeita tehdään Saksasta tuotujen tiedemiesten avulla. Tiedustelutiedon tarve on valtava ja vakoilupallot sekä -lentokoneet lentävät pohjoisnavalla ja pohjoisella taivaalla. Neuvostoliiton naapurista Suomesta muodostuu aktiivisen tiedustelutoiminnan areena. Metsissä ja tuntureilla liikkuu neuvostoagenttien lisäksi Naton ja CIA:n tiedustelijoita. Norja hakee turvaa Natosta, Ruotsi puolestaan turvautuu ydinasesuunnitelmaansa.
Ydinkokeiden koko kasvaa ja pommikoneet sekä vakoilukoneet lentävät aiempaa pidemmälle pohjoiseen. Yhdysvallat lisää toimintaansa Grönlannissa, Neuvostoliitto puolestaan avaa pohjoiseen ydinkoealueen. Kiihtyvä vakoilu johtaa raja- ja ilmatilaloukkauksiin Suomessa. Kasvaneen hyökkäysuhan takia Norja vahvistaa pohjoisessa puolustuslinjaansa ja lisää sotilaiden määrää. Ruotsi nähdään potentiaalisena tulevaisuuden ydinasevaltiona. Sillä on myös maailman neljänneksi vahvimmat ilmavoimat.
Suurvaltakilpailu siirtyy uudelle tasolle. Neuvostoliitolla on pohjoisessa aktiivista avaruus- ja ohjusteknologiakehitystä. Se avaa arktiselle alueelle ydinsukellusvenetukikohdan ja sukellusveneet seilaavat jo pohjoisnavalle asti. Yhdysvallat rakentaa tutkaverkostoja pommikoneiden ja mannertenvälisten ohjusten varalle. Pohjoismaissa herätään kasvaneeseen ydinsotauhkaan ja huolestutaan lähialueen suurten ydinkokeiden vaikutuksista. Yhdysvaltojen paljastunut vakoilutoiminta aiheuttaa Norjassa asti suuren kriisin.
Itä ja länsi epäonnistuvat yrityksissään rajoittaa ydinaseiden aiheuttamaa uhkaa. Neuvostoliitto lisää ohjustoimintaa Kuolan niemimaalla. Yhdysvallat rakentaa jään alle laajaa ydinaseverkostoa ja varautuu Neuvostoliiton hyökkäykseen tuhansien ydinaseiden pudottamissuunnitelmalla. Myös pohjoismaat ovat ydinasekohteiden listalla. Suurvaltakisa aiheuttaa tuhoa arktisessa luonnossa sekä vaatii ihmishenkiä avaruudessa. Suomea painostetaan sotilaalliseen yhteistyöhön ja presidentti Kekkosen rooli epäilyttää ulkomaillakin. Norja yrittää parantaa väljään Neuvostoliittoon.
Osapuolten välillä vallitsee syvä epäluottamus ja kylmän sodan tilanne muuttuu räjähdysherkäksi. Neuvostoliitto uhkaa Natoa neutronipommilla ja harjoittelee aktiivisesti raja-alueillaan. Nato sijoittaa lisää ohjuksia Eurooppaan ja järjestää valtavan sotaharjoituksen. Neuvostoliiton sukellusveneet tunkeutuvat Ruotsin ja Suomen aluevesille. Ruotsi nostaa valmiuttaan pohjoisessa ja Norja rakentaa bunkkereita. Suomi vahvistaa lennostoaan ja Lapin valvontaa. Neuvostoliiton ohjus harhautuu Suomeen. Lopulta ydinsodan syttyminen oli vain napin painalluksen takana.
