Neliskulmainen maa

Euroopassa oli 1618 puhjennut suursota, jossa katoliset ja protestantit taistelivat vallasta. Kustaa II Aadolf päätti osallistua sotaan ja purjehti Saksaan. Tästä sai alkunsa Ruotsin suurvalta. Kustaa II Aadolf viihtyi rintamalla, mutta hänen mielestään sota oli silti kaiken pahan alku. Sodankäyntiä varten uudistettiin valtakunnan hallintoa ja teollisuutta. Uusia kaupunkeja perustettiin ja Pietari Brahe lähetettiin ”kreivin aikaan” kenraalikuvernööriksi Suomeen. Kustaa II Aadolfin kuollessa kruununperillinen Kristiina oli vielä lapsi, ja valtakunnankansleri Axel Oxenstierna oli vallan huipulla. Vierailemme mm. Oxenstiernan rakennuttamassa Tidön linnassa, joka on lähes alkuperäisessä asussaan. Täysi-ikäiseksi tultuaan kuningatar Kristiina piti loisteliasta ja tuhlailevaa hovia Tukholmassa. Kristiina jakoi valtavia läänityksiä, ja kruunu köyhtyi. Kuningatar Kristiina kuvaili valtakuntaansa: ”Ruotsi on melkein neliskulmainen maa, suunnilleen yhtä pitkä kuin leveäkin”. Mitä hän tällä tarkoitti?