Valkeakosken viimeisen sellutehtaan johtaja Weckert saapuu vielä kerran lapsuutensa maisemiin. Hän on luopunut paperiteollisuuspatruunan urastaan ja siirtänyt tuotannon Paraguaihin. Mies linnoittautuu vanhaan sukukartanoonsa, jonka kätköistä löytyy monenlaisia ihmeitä aina konjakkivarastosta Suomi-konepistooliin. Pian laulaakin konetuliase synkkää lauluaan kartanon takapihalla ja paikalle asiaa selvittämään lähetetty Parmas huomaa olevansa panttivankina kartanonherran residenssissä.