Lapsuuden Kainuussa viettänyt Kekkonen osallistuu kansalaissotaan ja toimii Etsivässä keskuspoliisissa. Poliittinen ura alkaa ja Kekkonen puolustaa demokratiaa.
Jatkosodan aikana Urho Kekkonen tekee ulkopoliittisen kääntymyksen. Kekkonen pyrkii valtaan ja saavuttaa päämääränsä 1956, kun hänet valitaan presidentiksi.
Presidentti Kekkosen alkutaival vallan huipulla ei ole helppo. Vuoden 1958 yöpakkaset ovat vakava kriisi. Kekkonen kamppailee kilpailijoitaan vastaan ja voittaa.
Kekkonen kesyttää häntä vastustaneet sosiaalidemokraatit. Kekkonen saa ulkopolitiikalleen tunnustusta ja luo suhteita niin politiikassa kuin yksityiselämässään.
Lastenkutsut kokoavat Tamminiemeen nuorta älymystöä, jonka Kekkonen syleilee hiljaiseksi. Tsekkoslovakian miehitys saa Kekkosenkin masentumaan ja pelkäämään.
Kekkonen on valtansa huipulla 75-vuotiaana. Suomessa kukaan ei kyseenalaista Kekkosen valtaa. Tämän suuruuden huipentuma on Helsingissä järjestetty ETY-kokous.
Vanhenevan Kekkosen ote vallasta alkaa herpaantua ja Mauno Koivisto nousee haastajaksi. Terveyden pettämistä ei enää voi peittää ja Kekkonen luopuu virasta.
Mikä on Kekkosen perintö ja merkitys? Millaisena jälkipolvet muistavat valtiomiehen ja mitä tarkoittaa Kekkosen karnevalisoiminen?