Penissuojia, pornokuvia ja öljyttyjä painijoita. Miehekkyys ja sen erilaiset ilmenemismuodot ovat Kenneth Bambergin valokuvataiteen kattava teema - myös silloin, kun hän kuvaa kukkoja.
Muotikuvaaja Marica Rosengårdilla on takanaan pitkä ura kameran molemmin puolin. Hän esittää itselleen ja kuvattavilleen yhden vaatimuksen: anna aina kaikkesi.
Kristoffer Albrechtille katukuvaus on sellaisen hetken vangitsemista, jossa kaikki on kohdallaan. "Joskus on kyse enemmänkin tuurista kuin taidosta, mutta tuuria ei ole, ellei ole ollut valmiina."
Teatterivalokuvaaja Frank A. Unger hylkäsi unelmat rockmuusikon urasta, mutta nauttii yhä bändien kuvaamisesta vapaa-ajallaan.
Taidevalokuvaaja Sandra Kantasen ura lähti lentoon suoraan koulunpenkiltä. Aiemmin Kantanen haki inspiraatiota Aasiasta. Nykyään hän asuu Hangossa ja on taiteensa suhteen tienhaarassa.
"Meni pitkään ennen kuin tohdin kutsua itseäni valokuvaajaksi, vaikka olin valmistunut alan koulusta. 'Joka viikko oppii uutta' on klisee, joka pitää paikkansa", sanoo valokuvaaja Anton Sucksdorff.
Valokuvaaja Charlotta Boucht tarttuu vain aiheisiin, jotka tuntuvat tärkeiltä. Valokuvaaminen on hänelle keino voittaa itsensä: "Nuorena pelkäsin lähes kaikkea, mutta kuvatessani en pelkää ikinä."
Monivalotetut kuvat luonnosta ja ihmisistä tekivät tammisaarelaisesta Christoffer Relanderista hetkessä kansainvälisesti kuuluisan. Länsi-Uudenmaan metsät ovat silti yhä hänen mielistudionsa.
Joinakin päivinä Martin Sommerschield roikkuu helikopterissa ja kuvaa rakennuksia ilmasta, toisina päivinä arkkitehtuurivalokuvaus muistuttaa enemmänkin myyntimiehen työtä.
Lehtikuvaajan työ ei ole enää sellaista kuin Cata Portin aikoinaan ajatteli. Uusia ilmaisumuotoja kokeileva valokuvaaja on pettynyt siihen, kuinka kuvajournalistiikkaa kohdellaan.