Suomessa oli kaksi suurta keskiaikaista kaupunkia, Turku ja Viipuri. Suomen vanhin kaupunki Turku on pessyt historiallisen ilmeen katukuvastaan. Viipurin kaduilla historian tuntee voimakkaammin kuin Turussa. Vanha kaupunki on paikoillaan, vaikkakin raunioina. Vanhoja arvotaloja on myös alettu vähitellen alettu kunnostaa.
Savon tärkeimmän kalakukkotorin idylliset talot on korvattu betonisilla elementtihirviöillä. Poissa on kaunis Saastamoisen talo ja Pikku Pietarin piha. Tämän päivän kaupunginisät jatkavat edeltäjiensä työtä ja purkavat torilta Suomen ainoan jugend-tyylisen kauppahallin kalahallisiipeä.
Helsingin Itä-Pasila on yksi Suomen kunnianhimoisimmista ja oudoimmista kaupunginosista. Itä-Pasila ja sen sukulainen Merihaka edustavat edistysuskon ja teknologisen optimismin synnyttämää arkkitehtuuria. Tekniikan luomia ongelmia haluttiin korjata yhä hurjemmilla teknisillä keksinnöillä. Tässä ei täysin onnistuttu. Syntyi rumana ja pelottavana pidettyä julkista tilaa.
Seinäjoella ei arkkitehtuuri juhli. Seinäjoen keskusta on jo nyt jättimäinen halpahallikeskittymä ja lisää on tulossa. Paikkakunnalle suunnitellaan Suomen suurinta kauppakeskusta, joka toteutuessaan kuihduttaa lähikuntien kaupat. Seinäjoelle on onnistuttu rakentamaan kokonaisuudessaan Alvar Aallon suunnittelema modernistinen hallintokeskus – Suomen ainoa kokonaisuudessaan toteutunut. Miksi Seinäjoella onnistuttiin tässä, mutta muuten kaupungista tuli ruma?
Edes ortodoksisen Pohjois-Karjalan kirkonkylistä ei löydy vanhaa idylliä, vain tasakattomarketteja. Korpien keskeltä löytyy kirkonkyliä, joiden asukkaat ovat muuttaneet muualle, ja jättäneet jäljelle vain 60-luvulla rakennettujen modernien keskustojen ränsistyneet kuoret. Suomessa kirkonkylät tuhottiin valtiojohtoisesti. Valtio lahjoitti jokaiselle kunnalle saneerauskaavan, jonka perusteella vanhat kylänraitit saivat uuden, modernin ulkoasun.
Suomenkielistynyt Kokkola on rumempi kuin naapurinsa Pietarsaari, jonka valtakieli on ruotsi. Ruotsinkielisissä kaupungeissa vanhoja taloja on säästynyt enemmän kuin suomenkielisissä. Kauneutta selittää ruotsinkielisten kaupunkien vanha historia ja voimakkaampi paikallishenki. Ruotsinkieliset kaupungit halusivat säilyttää perinteisen miljöön, koska pelkäsivät kaupunkien suomalaistuvan liikaa.
Tammerkosken ympärille rakentui kaunis kansallismaisema. Miksi nykyisin ei osata rakentaa kauniita tehtaita? Tehtaiden rakentamista on aina säädellyt toiminnallisuus ja käytäntö. Aikaisemmin teollisuuspatruunat haluisivat kuvastaa tehtaansa ulkoasulla omaa vaikutusvaltaansa paikkakunnalla. Nykyisin palvellaan vain osakkeenomistajia, joita ei tehtaan julkisivu kiinnosta.
Saksalaiset polttivat Rovaniemen, mutta suomalaiset ovat rakentaneet sen uudelleen jo monta kertaa. Lapin rumuus on suomalaisten oma vika. Nyt Lappiin rakennetaan alppikylien kopioita. Miksei lomakyliä rakenneta lappilaiseen tyyliin? Ja onko edes olemassa lappilaista tai suomalaista tyyliä?